Minilex - Lakipuhelin

Lakiosa ja sen vaikutus testamenttiin

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Lakiosalla tarkoitetaan vähimmäisosaa vainajan jäämistöstä, joka rintaperillisellä on oikeus saada vainajan tekemästä testamentista riippumatta. Lakiosa on puolet rintaperilliselle lakimääräisen perimisjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Lakiosaa voivat vaatia ainoastaan rintaperilliset eli perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa olevat jälkeläiset, joita ovat siis lapset ja näiden jälkeläiset.

Rintaperilliselle tulee lain mukaan perintöosa, joka on perittävän omaisuus jaettuna rintaperillisten lukumäärällä. Jos siis rintaperillisiä on viisi, kunkin osuus on 1/5. Jos omaisuus on kuitenkin testamentilla määrätty jollekin muulle henkilölle, rintaperillinen saa kuitenkin lakiosansa, joka on puolet perintöosasta. Tässä tapauksessa lakiosa olisi siis 1/10.

Lakiosailmoitus testamentinsaajalle  

Vaikka perintökaaressa suojellaan perillisen oikeutta lakiosaan, perittävä voi kuitenkin testamentilla määrätä koko omaisuudestaan. Laki ei nimittäin tunne sellaista kieltoa, että perittävä ei saisi määrätä lakiosia vastaavasta osasta omaisuuttaan. Lakiosajärjestelmä on siis suojajärjestelmä ja se määrittää sen, missä laajuudessa testamentti voidaan panna täytäntöön, sillä perillisellä on oikeus saada lakiosa testamentin estämättä, jos hän sitä vaatii.

Lakiosan saaminen edellyttää, että perillinen tekee testamentin saajalle erityisen lakiosailmoituksen. Jos testamentin saajia on useita, lakiosailmoitus on tehtävä erikseen jokaiselle. Jokainen testamentinsaaja vastaa lisäksi vain omalta osaltaan lakiosasta. Yksittäisen testamentin saajan vastuu maksaa rintaperillisen lakiosa rajoittuu siis vain siihen määrään, josta hän olisi vastannut, jos lakiosaa olisi vaadittu kaikilta testamentin saajilta. Lakiosailmoitus on vapaamuotoinen, mutta se täytyy tehdä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu perilliselle tiedoksi. Jos perillinen ei tee lakiosailmoitusta, hän menettää oikeutensa lakiosaan.

Perinnöttömäksi tekemisen vaikutus lakiosaan

Aina perillisellä ei ole oikeutta edes lakiosaan. Perittävä voi nimittäin tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos perillinen on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Perinnöttömäksi tekeminen voi tulla kyseeseen myös silloin, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla on mainittava määräyksen peruste. Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen.

Lisäksi henkilö menettää oikeutensa perintöön tai testamenttiin, jos hän on tahallisesti aiheuttanut perittävän kuoleman rikollisella teolla. Tuomioistuin voi myös julistaa henkilön menettämään oikeutensa perintöön tai testamenttiin, jos hän on tahallaan salannut tai hävittänyt testamentin.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]