Minilex - Lakipuhelin

Kuolinpesän velkojen maksujärjestys


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Ennen kuin varsinainen perinnönjako voidaan suorittaa on kuolinpesän velat maksettava tai niiden maksamisesta annettava turvaava takaus tai muu vakuus. Kuolinpesän velat koostuvat pesänselvitysveloista, vainajan maksamattomista veloista sekä kuolinpesän muista veloista, ja ne maksetaan lähtökohtaisesti kuolinpesän varoista. Velkoja ei kuitenkaan voi maksaa missä tahansa järjestyksessä, vaan lainsäädäntömme määrittää kuolinpesän velkojen maksujärjestyksen. Maksujärjestyksestä käytetään myös nimitystä etusijajärjestys.

Kuolinpesän veloista ensimmäisenä maksetaan pesänselvitysvelat. Nämä maksetaan sitä mukaan kuin ne erääntyvät. Pesänselvitysveloiksi katsotaan kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskulut sekä pesän hallinnosta ja selvityksestä aiheutuvat tarpeelliset kustannukset.

Hautajaiskuluja ovat muun muassa kohtuulliset arkusta, hautakivestä sekä muistotilaisuudesta aiheutuneet kulut. Perunkirjoituskuluja ovat perunkirjaa varten tarvittavien asiakirjojen hankinnasta aiheutuneet kulut, perunkirjoitustilaisuuden järjestämisestä aiheutuneet kustannukset sekä uskottujen miesten palkkiot. Mikäli kuolinpesään määrätään pesänselvittäjä, kuuluu myös tälle maksettava palkkio pesänselvitysvelkoihin. Myös kuolinpesän jakamisesta aiheutuneet kulut on oikeuskäytännössä rinnastettu pesänselvitysvelkoihin. Tätä vastoin pesänjakajan palkkio ei ole pesänselvitysvelkaa.

Pesänselvitysvelkoina pidetään myös vainajan varojen ja velkojen selvittämisestä aiheutuneita kuluja. Lisäksi velkojen maksamisesta aiheutuneet kulut ovat pesänselvitysvelkaa. Mikäli kuolinpesän velkojen maksaminen tai kuolinpesän jakaminen edellyttää pesän omaisuuden realisointia, voidaan myös omaisuuden realisoinnista aiheutuneet kulut lukea pesänselvitysvelaksi. Myös kustannuksia, jotka aiheutuvat kuolinpesän omaisuuden väliaikaisesta hoidosta pidetään pesänselvitysvelkana. Edellytyksenä tälle kuitenkin on, että kustannukset ovat välttämättömiä omaisuuden arvon säilyttämiseksi (esim. syntyneen vahingon korvaaminen).

Myös vainajan solmimista kestovelkasuhteista (esim. asuinhuoneiston vuokra) syntyneet velat voivat ainakin osittain olla pesänselvitysvelkaa. Tällaisten kestovelkasuhteisiin perustuvien velkojen osalta ei kuitenkaan voida antaa yksiselitteistä ohjetta siitä, missä laajuudessa velkoja voidaan pitää pesänselvitysvelkana, vaan asiaa on aina tarkasteltava tapauskohtaisesti. On lisäksi syytä pitää mielessä, että vain kohtuulliset ja tarpeelliset pesänselvityskulut kuuluvat ensimmäisinä maksettaviin kuolinpesän velkoihin.

Pesänselvitysvelkojen jälkeen maksettavasti tulevat vainajan velat. Näillä tarkoitetaan velkoja, joista vainaja on vastuussa eläessään tehneen sopimuksen perusteella tai muutoin eläessään tehnyt.

Viimeisenä maksetaan muut kuolinpesän velat. Tällaisena velkana pidetään velkaa, joka on tehty perittävä kuoleman jälkeen muussa kuin pesänselvitystarkoituksessa. Tällaista velkaa voivat olla esimerkiksi kuolinpesän liiketoimintaan liittyvät velat.

Kuolinpesän velkoihin ja velkojen maksujärjestykseen liittyy monia huomioitavia asioita. Mikäli sinulla herääkin lisäkysymyksiä kuolinpesän velkoihin liittyen, suosittelemme ottamaan yhteyttä lakimieheen.

 

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa