Minilex - Lakipuhelin

Kuolinpesän velat eivät pääsääntöisesti periydy


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Perittävän velkoia ovat velat, joita vainajalta jäi eläessään tai joista hän oli sopimuksen perusteella muutoin vastuussa. Kun kuolinpesä selvitetään, paljastuu, jäikö vainajalta enemmän velkoja vai varoja. Kun vainajalta jää ylivelkainen kuolinpesä, jossa varat ovat pienemmät kuin velat, kysymys kuuluu, kuka velat maksaa. Lohdutukseksi ensimmäinen pääsääntö on, etteivät velat periydy. Toinen pääsääntö on, että perillisten velkavastuu rajoittuu yleensä vain jäämistöomaisuuden arvon mukaisesti. Kolmas pääsääntö on, että velkojille annetaan suoritus ensin, ennen perintöosuuksien, erityistestamenttien ja muiden jäämistöetuuksien täyttämistä. On kuitenkin varoituksen sana paikallaan ja huomioitava pari tyyppitilannetta, jolloin velka saatetaan vierittää kuolinpesän osakkaan niskaan. On myös havaittava velan koron määräytyminen ja velan vanhentumissäännökset, vaikka niihin ei tässä artikkelissa mennäkään.

Jos kuolinpesä on ylivelkainen, pääsääntöisesti pesän osakas ei joudu vastuuseen velasta. Kuitenkin mikäli se, jonka hoitoon pesä on siirtynyt, laiminlyö perunkirjoituksen toimittamisen kolmen kuukauden määräajassa kuolemantapauksesta, sanktiona on henkilökohtainen velkavastuu. Sama sanktio uhkaa, mikäli osakas vannoo vääräksi tietämänsä perunkirjan totuusvalalla oikeaksi ja valhe vaarantaa velkojien oikeutta. Henkilökohtainen velkavastuu tulee kuolinpesän osakkaalle myös, mikäli hän kertoo väärää tietoa tai salailee omaisuutta perunkirjoituksessa.

Henkilökohtainen velkavastuu kumoutuu, kunhan osakas osoittaa, ettei hän ole menettelyllään vaarantanut velkojan oikeutta maksun saantiin. Toisin sanoen, vapautuakseen henkilökohtaisesta velkavastuusta osakkaan tulee näyttää varat velan maksuun kuolinpesästä. Näin ollen jäämistövarojen riittäessä velan maksuun, ei henkilökohtainen velkavastuu yleensä tule kysymykseen.

On korostettava, että kuolinpesän osakkaille voidaan langettaa henkilökohtainen velkavastuu kuitenkin siitä velasta, minkä he ovat tehneet kuolinpesän lukuun. Esimerkiksi kuolinilmoituksen kulut veloitetaan siltä osakkaalta, joka ilmoituksen jätti tai sitten kaikilta kuolinpesän osakkailta, jos he olivat yhteisesti sopineet kuolinilmoituksen julkaisemisesta. Näin ollen, on tehtävä selvä kahtiajako siihen, mikä on kuolinpesän velkaa ja mikä vainajalta jäänyttä velkaa. Kuolinpesän velkaan lasketaan ne kulut, jotka raksuttavat, kun pidetään hautajaiset, toimitetaan perunkirjoitus ja pesänselvitys, maksetaan kuolinpesän yhteishallinnosta aiheutuneet kulut sekä maksetaan mahdollisesti pesänselvittäjälle ja –jakajalle palkkiot. Kuolinpesän velat maksetaan ennen perinnönjakoa. Se velka, mitä kuolinpesä otti nimiinsä, jää pääsääntöisesti kuolinpesän osakkaiden yhteisvastuullisesti kannettavaksi. Vielä kolmas, erityinen velkatyyppi kuolinpesässä on se velka, joka syntyy, mikäli kuolinpesä harjoittaa liiketoimintaa.

Jos siis on tiedossa, että kuolinpesä on hyvin velkainen, kannattaa harkita pesänselvittäjän hakemista vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudesta. Tämä siksi, että pesänselvittäjän tehtäväksi tulee neuvotella ja sopia velkojen maksusta velkojien kanssa. Toisaalta pesänselvittäjälläkin on oikeus palkkioon tehtävästään, joten kannattaa harkita tarkasti, mitä tekee, koska pesänselvittäjän palkkio kuuluu maksettavaksi ennen perinnönjakoa ns. pesänselvityskuluina. Pesänselvittäjän palkkiota varten on jouduttu hakemaan talon velkakiinnitystäkin oikeuskäytännön perusteella.

Toisaalta, jos varaton kuolinpesä luovutetaan konkurssiin, velkojat saattavat saada takaisinsaannilla peräyttää myös vainajan elinaikaisia luovutuksia vuosienkin päähän. On olennaista, että velat eivät raukea kuolemantapaukseen. Ilman kuolinpesän konkurssia ei takaisinsaanti yleensä tule kysymykseen. Kuolinpesän osakkaat vapautuvat pääsääntöisesti henkilökohtaisesta velkavastuustaan luovuttaessaan kuolinpesän omaisuuden kuukauden määräajassa konkurssipesälle perunkirjoituksen toimittamisesta laskettuna.

Julkinen haaste tuntemattomille velkojille perunkirjoituksen jälkeen varmistaa sen, ettei vainajan velkoja jää maksamatta, joita sitten alettaisiin yllättävästi penätä kuolinpesän osakkailta. Julkisen haasteen tuntemattomien velkojen kuuluttamiseksi voi tehdä jättäen hakemuksen käräjäoikeudelle.

Paitsi että on ero siinä, onko kuolinpesä luovutettu konkurssiin vai ei, on tehtävä selkeä ero takaisinsaannille ja omaisuuden palauttamiselle kuolinpesään. Jos nimittäin perinnönjako tai ositus toimitetaan ennenaikaisesti ennen velkojen maksua tai sitä, että velkojen maksua varten on annettu maksun turvaava vakuus, voi tuomioistuin velkojan vaatimuksesta peräyttää perinnönjaon tai velvoittaa osakkaat yhteisvastuullisesti maksamaan puuttuvan saamisen. Takaisinsaannissa konkurssipesään on siis kyse periaatetasolla aivan eri asiasta, kuin mistä perinnönjaon ennenaikaisuuden takia määrättävässä palautusvelvollisuudessa kuolinpesään puhutaan. Ylivelkainen kuolinpesä on toisin sanoen eri asia kuin kuolinpesä, joka on haettu konkurssiin. Kuolinpesä, joka on konkurssissa, ei ole nimeltään kuolinpesä, vaan konkurssipesä. Kuolinpesän osakkaiden yhteisvastuu vainajan velasta silloin, kun palautusvelvollisuus aktualisoituu, lasketaan niin, että osakkaat maksavat puuttuvasta määrästä saamansa liikaosuuksien suhteessa yhteisvastuullisesti. Toisaalta on mahdollista, että yksikin osakas joutuu maksamaan velan.

Välttääksesi henkilökohtaisen velkavastuun periessäsi ylivelkaisen kuolinpesän, kannattaa olla tarkkana. Kysy lakimieheltämme, miten kannattaa toimia!

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa