Minilex - Lakipuhelin

Kuolinpesän velat eivät pääsääntöisesti periydy


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Viimeistään kuolinpesää selvitettäessä paljastuu, jäikö vainajalta enemmän velkoja vai varoja. Jos kuolinpesä on ylivelkainen, eli sen varat ovat pienemmät kuin velat, on kysyttävä, kuka velat maksaa. Pääsääntöisesti velat eivät periydy. Perillisten velkavastuu rajoittuukin yleensä vain jäämistöomaisuuden arvoon. Velkojille annetaan suoritukset aina ensin, ennen perintöosuuksien, erityistestamenttien ja muiden jäämistöetuuksien täyttämistä. Edellä sanotusta huolimatta oikeudessamme on kuitenkin pari tyyppitilannetta, joissa kuolinpesän osakas saattaakin joutua vastuuseen pesän velasta. Myös velan koron määräytyminen ja velan vanhentumissäännökset on huomioitava, vaikka niitä ei tässä artikkelissa käsitelläkään.

Vaikka kuolinpesä olisi kuinka ylivelkainen, ei sen osakas siis pääsääntöisesti joudu vastuuseen veloista. Tästä on kuitenkin poikkeuksia. Jos henkilö, jonka hoitoon pesä on siirtynyt, laiminlyö perunkirjoituksen toimittamisen kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta, voi hän joutua henkilökohtaiseen velkavastuuseen pesän veloista. Näin käy myös osakkaalle, joka vannoo vääräksi tietämänsä perukirjan totuusvalalla oikeaksi ja valhe vaarantaa velkojien oikeutta. Myös väärän tiedon kertominen tai omaisuuden salailu perunkirjoituksessa voi aiheuttaa osakkaalle henkilökohtaisen velkavastuun pesän veloista.

Henkilökohtainen velkavastuu kumoutuu, jos osakas kykenee osoittamaan, ettei hän ole menettelyllään vaarantanut velkojien oikeutta maksun saantiin. Vapautuakseen henkilökohtaisesta velkavastuusta osakkaan tulee siis osoittaa kuolinpesästä varat velan maksuun. Henkilökohtainen velkavastuu ei siten yleensä tule kyseeseen, jos jäämistövarat riittävät velan maksuun.

On korostettava, että kuolinpesän osakkaille voidaan kuitenkin langettaa henkilökohtainen velkavastuu sellaisesta velasta, jonka he ovat tehneet kuolinpesän lukuun. Esimerkiksi kuolinilmoituksen kulut veloitetaan siltä osakkaalta, joka ilmoituksen jätti tai kaikilta osakkailta, jos he olivat yhteisesti sopineet kuolinilmoituksen julkaisemisesta. Kuolinpesän velat ja vainajalta jääneet velat on siis erotettava toisistaan. Kuolinpesän velkaan lasketaan hautajaisten pitämisestä, perunkirjoituksen toimittamisesta, pesänselvityksestä ja kuolinpesän yhteishallinnosta aiheutuneet kulut sekä mahdollinen pesänselvittäjän ja/tai pesänjakajan palkkio. Kuolinpesän velat maksetaan aina ennen perinnönjakoa. Vielä kolmas, erityinen velkatyyppi kuolinpesässä on kuolinpesän liiketoiminnan harjoittamisesta aiheutunut velka.

Jos on tiedossa, että kuolinpesä on hyvin velkainen, kannattaa harkita pesänselvittäjän hakemista vainajan viimeisen kotipaikan käräjäoikeudelta. Tämä siksi, että pesänselvittäjä neuvottelee ja pyrkiii sopimaan velkojen maksusta velkojien kanssa. Toisaalta pesänselvittäjälläkin on oikeus palkkioon tehtävästään, ja tämä palkkio tulee maksaa jo ennen perinnönjakoa ns. pesänselvityskuluina. Oikeuskäytännössä pesänselvittäjän palkkiota varten on jouduttu hakemaan talon velkakiinnitystäkin. Kannattaa siis harkita tarkkaan, mitä tekee.

Toisaalta, jos varaton kuolinpesä luovutetaan konkurssiin, velkojat saattavat saada takaisinsaannilla peräytetyksi myös vainajan elinaikaisia luovutuksia, joskus vuosiakin sitten annettuja. Ilman kuolinpesän konkurssia takaisinsaanti ei yleensä tule kysymykseen. Konkurssissa kuolinpesän osakkaat vapautuvat pääsääntöisesti henkilökohtaisesta velkavastuustaan, kun ovat luovuttaneet kuolinpesän omaisuuden konkurssipesälle kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta.

Julkinen haaste tuntemattomille velkojille perunkirjoituksen jälkeen varmistaa, ettei vainajan velkoja jää maksamatta. Julkisen haasteen tuntemattomien velkojen kuuluttamiseksi voi tehdä hakemuksella käräjäoikeudelle.

On tehtävä selkeä ero takaisinsaannin ja omaisuuden palauttamisen kuolinpesään välille. Jos perinnönjako tai ositus toimitetaan ennenaikaisesti, eli ennen velkojen maksua, voi tuomioistuin velkojan vaatimuksesta peräyttää perinnönjaon tai velvoittaa osakkaat yhteisvastuullisesti maksamaan puuttuvan saamisen. Takaisinsaannissa konkurssipesään on siis kyse periaatetasolla aivan eri asiasta kuin perinnönjaon ennenaikaisuuden takia määrättävästä palautusvelvollisuudesta kuolinpesään. Ylivelkainen kuolinpesä on myös eri asia kuin kuolinpesä, joka on haettu konkurssiin. Kuolinpesä, joka on konkurssissa, ei ole edes nimeltään kuolinpesä, vaan konkurssipesä.

Ylivelkaisen kuolinpesän osakkaan kannattaa olla tarkkana. Kiperissä tilanteissa suosittelemme turvautumaan lakimiehen apuun, jotta varmasti vältät henkilökohtaisen velkavastuun.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »