Minilex - Lakipuhelin

Kuolinpesän velan vanhentuminen


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Henkilön kuollessa syntyy kuolinpesä, johon vainajan oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät. Näin vainajan veloista tulee velkaa, josta kuolinpesä on vastuussa. Kuolinpesä on vastuussa myös veloista, jotka syntyvät henkilön kuoleman jälkeen. Tällaisia ovat pesänselvitysvelat eli kohtuulliset hautauskulut ja perunkirjoituskustannukset sekä jäämistön hoidosta, hallinnosta ja selvityksestä aiheutuneet tarpeelliset kustannukset. Kuolinpesän velkaa ovat myös ns. tavalliset pesän velat. Näitä voivat olla esim. vainajan asuntoon liittyvät tämän kuoleman jälkeen syntyneet sähkökulut.

Kuolinpesän velat vanhenevat kuten muutkin velat. Velkojen yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta velan eräpäivästä tai siitä, kun velka syntyi (esim. kaupan kohde on luovutettu velalliselle). Mikäli velka on myönnetty toistaiseksi, ehdollisesti tai sen yhteydessä ei ole sovittu eräpäivästä, vanhenee velka 10 vuoden kuluttua siitä kun velasta sovittiin tai se muutoin syntyi. Tietyillä julkisyhteisöjen perimillä maksuilla, esim. sairaalamaksut, on kuitenkin viiden vuoden vanhentumisaika.

Velan vanheneminen voidaan kuitenkin katkaista, jolloin vanhentumisaika alkaa alusta. Velan vanheneminen katkeaa, kun velkoja ja velallinen sopivat maksujen järjestelystä, vakuudesta, velan ehtojen muutoksesta tai velan vanhentumisen katkaisemisesta. Vanheneminen katkeaa myös, kun velallinen suorittaa velkaa tai muuten tunnustaa velan velkojalle. Velkoja voi katkaista velan vanhentumisen myös muistuttamalla velallista velasta tai vaatimalla velalliselta suoritusta velasta.
Vanhentuminen on mahdollista katkaista myös oikeudellisin toimin. Velkoja voi näin katkaista velan vanhentumisen esim. esittämällä velkaa koskevan vaateen tuomioistuimessa tai panemalla vireille ulosottoasian. Kun velasta on annettu lainvoimaiseksi tullut tuomio tai muu ulosottoperuste, joka voidaan panna täytäntöön kuin lainvoimainen tuomio, on vanhentumisaika viisi vuotta.

Jotta velkavastuu ei olisi ikuista on laissa säädetty ajasta, jossa velka vanhenee lopullisesti. Kun velallinen on luonnollinen henkilö on tämä aika tilanteesta riippuen 20-25 vuotta. Mikäli velasta on saatu ulosottoperuste, vanhenee saatava tilanteesta riippuen 15 tai 20 vuoden määräajassa.

Velan vanhentumisella on vaikutusta myös velan takaajaan nähden. Velan vanhentumisesta annetussa laissa onkin säädetty erikseen varattoman ja ylivelkaisen kuolinpesän velan vanhentumisesta ja sen vaikutuksesta velan perimiseen takaajalta. Huomioitava on lisäksi pantti- ja pidätysoikeuden vaikutus suorituksen saantiin silloin, kun velka on vanhentunut.

Muistutettakoon vielä, että kuolinpesän sekä vainajan velat tulee maksaa ennen kuin kuolinpesän ositus tai perinnönjako voidaan toimittaa. Jos ositukseen tai jakoon on kuitenkin ryhdytty eikä omaisuutta voida tämän vuoksi käyttää velkojen maksuun, on velkojalla oikeus hakea tuomioistuimelta pesänselvittäjän määräämistä kuolinpesään. Pesänselvittäjällä on tällöin oikeus vaatia kanteella osituksen tai perinnönjaon peräytymistä, jonka onnistuessa osakkaat voidaan määrätä palauttamaan kaikki osituksessa tai jaossa saamansa omaisuus, sen arvo tai velkojen maksamiseen tarvittava rahamäärä. Samankaltainen vastuu on osakkailla myös silloin, kun he huolimattomuuttaan ovat hävittäneet kuolinpesän omaisuutta, eikä kaikkia velkoja voida tämän vuoksi maksaa.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa