- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Julkisselvitystä koskevat säännökset löytyvät pääosin konkurssilaista. Lähtökohta on, että se tuomioistuin, joka on päättänyt konkurssiin asettamisesta tai jonne asia on siirretty, on toimivaltainen käsittelemään julkisselvitystä koskevat asiat. Tämä on lainmukainen tapa oikean foorumin eli tuomioistuimen valintaan myös muissakin oikeusjutuissa, kuten rikosasioissa. Kyseinen tuomioistuin voi lain mukaan konkurssiasiamiehen esityksestä päättää konkurssin jatkumisesta julkisselvityksenä. Tällainen päätös on mahdollinen, jos julkisselvitykseen siirtymistä voidaan pitää perusteltuna pesän varojen vähäisyyden tai velalliseen tai konkurssipesään kohdistuvien selvitystarpeiden tai muun erityisen syyn vuoksi. Tuomioistuin ei kuitenkaan voi viran puolesta taikka mielivaltaisesti päättää julkisselvityksen aloittamisesta, vaan julkisselvitys tehdään aina konkurssiasiamiehen aloitteesta.
Julkisselvitykseen siirryttäessä konkurssiasiamies voi päättää, että pesänhoitajalle kuuluva korvaus, joka muutoin otettaisiin pesän varoista, voidaan maksaa valtion varoista, mikäli se on tarkoituksenmukaista julkisselvityksen toteuttamiseksi. Konkurssilaki kuitenkin sisältää säännöksen siitä, että lähtökohtaisesti konkurssi pyritään hoitamaan normaalissa konkurssimenettelyssä, ja ennen julkisselvityksen aloittamisesta aiheutuneista kustannuksista valtio ja konkurssiasiamies ei vastaa.
Konkurssilain mukaan julkisselvitykseen siirryttäessä pesänhoitajan määräysvalta ja velkojien päätösvalta konkurssissa lakkaavat, ja konkurssipesän hallinto siirtyy konkurssiasiamiehen määräämälle julkisselvittäjälle, jonka haltuun konkurssipesän omaisuus luovutetaan. Julkisselvittäjän on täytettävä pesänhoitajan kelpoisuusehdot. Konkurssiasiamiehellä on myös oikeus peruuttaa julkisselvittäjälle antamansa määräys, jos se on aiheellista. Konkurssilain mukaan julkisselvittäjäksi tulee määrätä henkilö, jolla on tarpeeksi hyvä ja laaja asiantuntemus kyseessä olevasta konkurssipesästä sekä konkurssilainsäädännöstä yleisesti. Usein julkisselvittäjäksi määrätään asianajaja, joka on jo toiminut kulloinkin kyseessä olevan konkurssipesän pesänhoitajana.
Julkisselvityksessä siitä aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion varoista niiltä osin, kun pesän varat eivät riitä niihin. Jos julkisselvityksen aikana sen sijaan havaitaan, että pesässä on riittäväsi varoja konkurssimenettelyn kustannuksiin ja konkurssipesän hallinnon palauttamisen katsotaan olevan muuten perusteltua, tuomioistuin voi konkurssiasiamiehen tai pesän velkojien esityksestä määrätä konkurssipesälle pesänhoitajan ja palauttaa pesän velkojien hallintoon. Tällaiseen päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla, eikä myöskään päätökseen, jolla konkurssi määrätään jatkumaan julkisselvityksenä. Käytännössä kuitenkin konkurssihallinnon palauttaminen on Suomen oikeuskäytännössä erittäin harvinaista, ja yleensä onkin tarkoituksenmukaisempaa viedä konkurssimenettely loppuun julkisselvityksenä, jos ja kun siihen on annettu määräys.
Julkisselvityksessä julkisselvittäjän tulee laatia konkurssipesän lopputilitys, jonka konkurssiasiamies tarkastaa ja hyväksyy. Tämä on konkurssilain mukaisesti yleisempi tapa päättää julkisselvitys. Mitä konkurssin lopputilityksestä säädetään konkurssilaissa, sovelletaan myös julkisselvityksen lopputilitykseen. Näin ollen julkisselvityksen lopputilitykseen ei löydy omaa säännöstöä, vaan siihen sovelletaan samoja normaalin konkurssimenettelyn säännöksiä, jotka löytyvät edellä mainitusti konkurssilaista.
Lisätietoja konkurssilaista tai julkisselvityksestä voi kysyä esimerkiksi lakimieheltä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa