- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Julkisselvitys on menettely, johon siirrytään tilanteessa, jossa todetaan, että normaalia konkurssimenettelyä ei voida enää jatkaa. Julkisselvityksen aloittamiseen on useita syitä, joita avataan hieman seuraavissa kappaleissa.
Tuomioistuin voi määrätä konkurssin jatkumaan julkisselvityksenä konkurssiasiamiehen esityksestä. Tämä on mahdollista, jos konkurssipesässä on niin vähän varoja, etteivät ne riitä kattamaan konkurssimenettelyn kustannuksia. On myös mahdollista, että konkurssia on haettava kokonaisuudessaan raukeamaan, jos konkurssipesän varat ovat niin vähäisiä, että konkurssikustannuksia ei voida kattaa, taikka jako-osuudet eivät ole vähäistä suurempia. Tällaisissa konkurssin raukeamisen tilanteissa konkurssipesää on haettava ulosottoon.
Julkisselvitys on mahdollinen myös silloin, kun velkojien jako-osuudet uhkaavat jäädä hyvin vähäisiksi, tai kun konkurssipesään tai velallisen toimintaan liittyy erityisiä selvitystarpeita. Syynä julkisselvitykseen siirtymiseen voi olla myös muu erityinen peruste. Julkisselvityksen taustalla on melkein kaikissa tapauksissa kyse mahdollisesta siviilikanteesta tai rikosepäilystä. Kun julkisselvitykseen joudutaan turvautumaan, on enemmän kuin mahdollista, että konkurssipesän varojen vähäisyys on johtunut yksittäisestä tai useammasta talousrikoksesta tai siviilikanteesta, jolla tarkoitetaan erilaisia vahingonkorvausvaatimuksia. Rikosepäilyjen osalta useimmiten kyseeseen tulevat törkeä velallisen epärehellisyys, kirjanpitorikokset tai petosten eri tekomuodot. Elleivät konkurssipesän varat riitä julkisselvityksen kuluihin, se toimitetaan valtion varoilla siltä osin kuin pesän varat eivät riitä. Tämä tarkoittaa sitä, että valtio ei vastaa niistä konkurssipesän kustannuksista, jotka ovat aiheutuneet ennen julkisselvityksen aloittamista.
Julkisselvitykseen siirryttäessä konkurssipesän hallinto siirtyy pesänhoitajalta ja velkojilta konkurssiasiamiehen määräämälle julkisselvittäjälle. Julkisselvittäjän tehtävät ja velvoitteet ovat samankaltaiset kuin pesänhoitajan tehtävät ja velvoitteet. Vaikka konkurssiasiamiehellä on mahdollisuus määrätä julkisselvittäjä suorittamaan julkisselvitysmenettelyä, on yleistä, että julkisselvittäjäksi nimetään pesänhoitaja, joka on jo hoitanut konkurssipesää. Tämä johtunee suurimmaksi osaksi siitä, että julkisselvittäjäksi on syytä määrätä sellainen henkilö, jolla on jo entuudestaan tarpeeksi hyvä ja laaja asiantuntemus konkurssilainsäädännöstä ja itse konkurssipesästä.
Julkisselvitys voi päättyä lopputilitykseen tai konkurssipesän palauttamiseen velkojien hallintoon. Pesän palauttaminen velkojien hallintoon voi tapahtua konkurssiasiamiehen tai velkojien hakemuksesta silloin, kun osoittautuu, että pesän varat riittävätkin konkurssimenettelyn kustannuksiin ja kun hallinnon palauttaminen on muuten perustelua. Hallinnon palauttamisesta päättää tuomioistuin, eikä päätökseen voi hakea muutosta. Hallinnon palauttaminen aiheuttaa myös sen, että tuomioistuin määrää konkurssipesälle jälleen pesänhoitajan. Käytännön oikeuselämässä hallinnon palauttaminen on kuitenkin ollut erittäin harvinaista.
Julkisselvityksistä Suomessa suurin on Talvivaara -yhtiölle suoritettu julkisselvitys. Tämä oli suuren luokan menettely, joka varmasti on luonut myös jonkinlaista lisäkäytäntöä julkisselvitysten osalta. Lisätietoa esimerkiksi julkisselvitykseen siirtymisen edellytyksistä voi kysyä Minilexin lakipuhelimen välityksellä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa