Minilex - Lakipuhelin

Emoyhtiö ja tytäryhtiö


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Kun puhutaan konserneista, eli useiden yritysten yhteenliittymistä omistuksen kautta, tulevat käsitteet emoyhtiö ja tytäryhtiö olennaisiksi. Emoyhtiöllä tarkoitetaan yhtiötä, joka käyttää määräysvaltaa muissa, tytäryhtiöiksi kutsutuissa, yhtiöissä. Emoyhtiön ja tytäryhtiön yhdessä muodostamaa taloudellista kokonaisuutta siis kutsutaan konserniksi. Määräysvalta syntyy yleensä siten, että emoyhtiöllä on yli puolet äänivallasta tytäryhtiössä. Tämä äänivalta voi syntyä esimerkiksi omistuksesta, mutta myös muutoin, esimerkiksi tytäryhtiön johdossa olevan emoyhtiön edustuksen myötä.

On siis huomattava, että konsernisuhde voi syntyä esimerkiksi niin, että emoyhtiöllä on valta erottaa yli puolet tytäryhtiön hallituksesta. Konsernisuhde voi toisaalta syntyä myös jos vaikkapa kiinteistöosakeyhtiö omistaa vain saman osakeyhtiön käyttämiä kiinteistöjä. Merkitystä konsernisuhteella on lähinnä kirjanpidossa. Nimittäin konserniin kuuluvien yhtiöiden tilinpäätökset on laadittava niin sanotun konsernitaseen ja konsernituloslaskelman muotoon, eli yhdisteltävä tiettyjen kirjanpidollisten ohjeiden mukaisesti. Toisin sanoen näin syntyvällä konsernisuhteella on usein merkitystä muun muassa yhtiöiden taloudellisen raportoinnin kannalta. Konsernin taloudellisia suhteita ja tuloksellisuutta kuvaavat konsernitilinpäätöksessä annetut tiedot.

Emoyhtiön yli 50 prosentin äänivalta suhteessa tytäryhtiöönsä voi syntyä joko suoraan tai välillisesti. Väliemoksi kutsutaan yhtiötä, jolla on yksi tai useampi tytäryritys, mutta joka on myös itse jonkin toisen yhtiön tytäryritys. Emoyritys taas on konsernin sellainen yritys, josta millään muulla yrityksellä ei ole yli 50 prosentin määräysvaltaa. Johtuen väliemoista ja joustavasta konsernin käsitteestä, ei aina ole aivan yksinkertaista määrittää konsernisuhteen olemassaoloa.

Miksi emoyhtiöitä ja tytäryhtiöitä sitten perustetaan? Usein yksinkertaisin syy konsernirakenteiden syntymiselle on kustannustehokkuuden parantaminen. Emoyhtiöitä kutsutaankin usein toiselta nimeltään palveluyhtiöiksi. Tällä viitataan ajatukseen siitä, että emoyhtiö voi tarjota tytäryhtiöilleen keskitetysti järjestämiään palveluita edullisemmin. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi hallinnolliset palvelut tai muut palvelut, joiden toteuttaminen jokaisen pienen tytäryhtiön osalta erikseen ei olisi kannattavaa. Emoyhtiö soveltuu hyvin myös varojen siirtelyyn erilaista tulosta tekevien yhtiöiden välillä. Tuloksen tasaamisella voi olla merkitystä esimerkiksi verotuksellisista syistä.

Kokonaan oma käsitteensä konsernisuhteita silmällä pitäen ovat holding-yhtiöt. Niillä tarkoitetaan emoyhtiöinä toimivia yrityksiä, joiden ainoa tehtävä on tytäryhtiöiden omistaminen ja hallinnointi. Holding-yhtiöllä ei siis yleensä ole omaa liiketoimintaa, vaan sen tytäryhtiöiden voitot niin sanotusti kotiutetaan holding-yhtiön kotimaahan osinkotuloina. Merkityksellisiä holding-yhtiöt ovatkin nimenomaan kansainvälisten konsernien kohdalla. Kuitenkin myös yksinomaan kotimaassa operoiville yrityksille voi konsernisuhteesta olla hyötyä. Se nimittäin mahdollistaa usein ketterämmän yritysrakenteen siinä mielessä, että yrityskaupat sekä muut yritysjärjestelyt hoituvat usein yksinkertaisemmin "valmiiksi pilkottujen" konsernien, kuin vain yksittäisen suuren yhtiön tapauksessa.

Vaikka konserneja voidaan perustaa moneen eri tarkoitukseen ja vaikka useimmiten konserneilla viitataankin juuri multikansallisiin yritysryppäisiin, voi konsernirakenne olla toimiva ratkaisu pienemmällekin yritykselle. Tällöin olennaisinta on selvittää mitä kirjanpidollisia vaatimuksia järjestely vaatii konserniin kuuluvilta yrityksiltä. Lisätietoa aiheesta saa soittamalla lakipuhelimeen.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »