Minilex - Lakipuhelin

Arvonlisävero


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Arvonlisävero (lyhennettynä alv., alv tai ALV) on kuluttajien maksama vero, joka kertyy tuotteen arvonlisistä sen valmistuksen aikana. Arvonlisäveroa koskee arvonlisäverolaki. Kyseinen laki säädettiin Suomen EU-jäsenyyden myötä 1990-luvulla, ja se aiheutti vanhan liikevaihtoveron korvautumisen nykyisellä arvonlisäverolla. Liikevaihtovero oli siis arvonlisäveron edeltäjä. Arvonlisäveron maksavat tuotteen tuotantoketjuun kuuluvat arvonlisäverovelvolliset yrittäjät kukin oman arvonlisäyksensä perusteella. Arvonlisäverovelvollisuus syntyy yrittäjälle,

  • jos hän harjoittaa liiketoimintaa myymällä tai vuokraamalla tavaroita tai palveluita taikka muulla vastaavalla tavalla, ja
  • jos hänen liiketoimintansa ei ole vähäistä.

Tavarat ja palvelut on määritelty arvonlisäverolaissa niin laajasti, että nämä kaksi termiä yhdessä kattavat oikeastaan kaiken, millä voidaan tehdä rahaa liiketoiminnassa.

Arvonlisäverolaissa on paljon yksityiskohtaista sääntelyä arvonlisäverovelvollisuuteen liittyen. Laki muun muassa määrittelee sen, millainen liiketoiminta katsotaan vähäiseksi. Vähäisenkin toiminnan harjoittaja saa tosin ilmoittaa itsensä arvonlisäverovelvolliseksi. Tällöin tähtäimessä on luultavasti oikeus muiden yritysten myymien tuotteiden arvonlisäverojen vähentämiseen omassa verotuksessa. Lisäksi on syytä mainita se, että arvonlisäverolaki sisältää listan toiminnoista, jotka on jätetty arvonlisäverotuksen ulkopuolelle.

Arvonlisäverovelvollisista elinkeinonharjoittajista on oma rekisterinsä: verohallinnon ylläpitämä arvonlisäverovelvollisten rekisteri. Jokaisen arvonlisäverovelvollisen on rekisteröidyttävä tähän rekisteriin.

Arvonlisävero toimii seuraavasti:

  1. Tuotteen ensimmäinen tuotantoporras aloittaa tuotantoprosessin esimerkiksi kaatamalla puutavaraa metsästä ja valmistelemalla sen kuljetettavaksi seuraavalle myyntiportaalle. Tämä metsäyhtiön suorittama työ nostaa puutavaran arvoa. Arvonlisäverolain mukaan kyseisestä arvonoususta seuraa vero, jonka metsäyhtiö sisällyttää siihen myyntihintaan, jota hän pyytää puutavarasta seuraavalta tuotantoportaalta. Esimerkkimme metsäyhtiö ei joudu siten maksamaan senttiäkään arvonlisäveroa. Tämä tuotteen ensimmäinen myyjä (metsäyhtiö) tilittää hintoihinsa sisältyneet arvonlisäverot verohallinnolle myynnin jälkeen. 
  2. Tuotteen toinen tuotantoporras on esimerkissämme paperiyhtiö, joka tarvitsee puutavaraa tehtaassansa. Paperiyhtiö ostaa metsäyhtiöltä puutavaraa hinnalla, joka sisältää metsäyhtiön maksaman arvonlisäveron. Paperiyhtiö saa vähentää tämän kertaalleen jo maksetun arvonlisäveron omien myyntiensä arvonlisäverosta. Tällöin toisessa tuotantoportaassa maksetaan veroa ainoastaan tuossa portaassa suoritetusta tuotteen arvon lisäämisestä, eli esimerkissämme siitä, kun puutavara jalostetaan paperiksi. Paperin valmistuttua paperiyhtiö sisällyttää arvonlisäveron paperin myyntihintaan, myy paperin ja tilittää arvonlisäveron verohallinnolle. Toinenkaan tuotantoporras ei loppujen lopuksi maksa yhtään arvonlisäveroa omista rahoistaan.
  3. Kolmantena tuotantoportaana esimerkissämme on vaikkapa lehtikustantaja. Hän ostaa paperia painotuotteidensa valmistamiseksi, ja maksaa samalla paperin hinnan sisältämän arvonlisävero-osuuden. Ostetulle paperille painetaan tekstisisältöä ja se nidotaan lehdiksi. Kyseiset toimet lisäävät paperin arvoa, ja tästä seuraa arvonlisävero. Lehtikustantaja lisää hintoihinsa veron arvonlisäverolain mukaisesti. Kun lehdet myydään ja painotoimintaa harjoittava yhtiö saa tuotteestaan rahaa, se tilittää arvonlisäveron verohallinnolle. Kustannusyhtiö maksaa verohallinnolle arvonlisäverolain mukaisen veron vähennettynä sillä arvonlisävero-osuudella, jonka kustannusyhtiö maksoi osana paperin ostohintaa.
  4. Neljäs tuotantoporras on kioski, joka ostaa lehtiä kustannusyhtiöltä hyllyihinsä myytäväksi asiakkailleen. Kioski maksaa painotuotteista arvonlisäverollisen hinnan ja myy tuotteet kuluttajille arvonlisäverollisella hinnalla. Tilittäessään arvonlisäveroa verohallinnolle, kioski pystyy vähentämään lehtien ostohinnassa maksamansa arvonlisävero-osuuden.
  5. Viimeinen vaihe arvonlisäverotuksessa on, kun kuluttaja ostaa valmiin tuotteen – eli esimerkissämme lehden – kaupasta tai kioskilta. Hän maksaa ostohinnassansa arvonlisävero-osuuden, mutta ei pysty vähentämään arvonlisäveroa omasta verotuksestaan. Eihän kuluttaja enää lisääkään tuotteen arvoa mitenkään, pikemminkin päinvastoin (tuote alkaa kulua käytössä). Koko tuotantoketjun arvonlisien veroseuraamukset koituvat lopulta kuluttajakunnan kannettaviksi.

 

Jotta tuotantoportaikon osana oleva ostaja pystyisi vähentämään ostamansa tuotteen hintaan kuuluvan arvonlisäveron oman tuotteensa arvonlisäveroa maksaessaan, täytyy tuotantoportaikkoon kuuluvien myyjien toimittaa ostajille aina asianmukaiset laskut. Arvonlisäveron vähennyskelpoisuuden edellytyksenä on, että sekä myyjä että ostaja ovat arvonlisäverovelvollisia.

Myyjä saa selville tuotteen hintaan lisättävän arvonlisäveron määrän seuraavalla laskutoimituksella: tuotteen ostajalta pyydettävä arvonlisäveroton hinta (arvonlisäveron peruste) kerrottuna tuotteen verokannalla. Tällä hetkellä Suomessa on kolme arvonlisäveron verokantaa, jotka koskevat erityyppisiä tuotteita ja jotka on määritelty arvonlisäverolain 8. luvussa (Verokanta). Suomen yleinen arvonlisäverokanta on 24 %, jonka lisäksi joissain tuoteryhmissä sovelletaan 14 %:n ja 10 %:n alennettuja verokantoja. Suomessa sovellettuja arvonlisäveroprosentteja käsittelee oma Minilex-artikkelinsa.

Lue lisää arvonlisäverosta tai muista oikeudellisista asioista Minilex.fi-sivustolta. Jos mielessäsi on vaikea ja monimutkainen oikeudellinen kysymys, ota ihmeessä yhteyttä lakimiehiimme.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »