» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden ratkaisussa 2014:21 oli kysymys vakuutuskorvauksesta ja sen hakemisessa tapahtuneesta vilpillisestä menettelystä. Yhtiö oli hakenut vakuutusyhtiöltä 300 000 euron suuruista vakuutuskorvausta tulipalossa tuhoutuneesta vaihto-omaisuudesta. Omaisuuden hankintahinnan oli ostotositteiden perusteella osoitettu olleen alle 50 000 euroa. Tästä tietoisena yhtiö oli pyrkinyt salaamaan ostotositteista ilmenevät tiedot. Korkeimman oikeuden tutkittavana oli, oliko yhtiö antanut vakuutustapahtuman jälkeen vääriä ja puutteellisia tietoja, joiden antamisen perusteella vakuutusyhtiöllä olisi oikeus evätä vakuutuskorvaus kokonaan vakuutussopimuslain 72 §:n perusteella.
Vakuutussopimuslain 69 §:n mukaan vakuutuskorvauksen hakijan on annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeellisia vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joiden antamista voidaan häneltä kohtuudella edellyttää ottaen huomioon myös vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys itse.
Vakuutussopimuslain 72 §:n mukaan vakuutuskorvauksen hakijan saamaa korvausta voidaan alentaa tai korvaus voidaan kokonaan evätä sen mukaan, mikä on kohtuullista, jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman aiheutumisen jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Vilpilliset tiedot voivat liittyä joko omaisuuden määrään tai sen arvoon. Jotta menettely olisi vilpillistä, edellytetään tietoa tiedon virheellisyydestä ja sen merkityksestä vakuutuksenantajalle sekä hyötymistarkoitusta. Kohtuullisuusharkinnassa voidaan ottaa huomioon muun muassa se, kuinka suurta hyötyä menettelyllä on tavoiteltu sekä menettelyn törkeys muuten.
Korkeimman oikeuden mukaan vakuutuksen vakuutusmäärä muodostaa korvauksen enimmäismäärän. Vakuutuksenottaja ei voi saada vakuutuskorvausta enempää kuin mitä on vahinkona kärsinyt. Vakuutusmäärää ei näin ollen voida pitää yhtiön kärsimän vahingon arvioinnin perustana.
Korkeimmassa oikeudessa esitetyn selvityksen perusteella yhtiön edustaja ei ollut toimittanut vakuutusyhtiön pyytämiä ostotositteita tuhoutuneeksi ilmoitetusta vaihto-omaisuudesta, vaan oli kertonut, että kyseiset asiakirjat oli varastettu hänen autostaan. Väitetystä anastusrikoksesta ei ollut tehty ilmoitusta poliisille ja ostotositteet olivat myöhemmin löytyneet. Korkein oikeus katsoo, että yhtiön edustajan pyrkimyksenä on ollut salata vakuutusyhtiön vastuuseen vaikuttavia tietoja.
Vakuutuskorvauksen määrittämisessä lähtökohtana on yhtiön kärsimä todellinen vahinko. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella omaisuuden hankintahintana voidaan riidattomasti pitää noin 50 000 euroa. Tuhoutuneen omaisuuden hankintahinta on kuitenkin ollut tätäkin alhaisempi, sillä osa hankitusta omaisuudesta oli ehditty myydä yhtiön myymälässä. Yhtiö ei ollut kyennyt esittämään lainkaan luotettavaa selvitystä tuhoutuneen omaisuuden määrästä. Yhtiö ei myöskään kyennyt esittämään luotettavaa selvitystä siitä, että sen kärsimä todellinen vahinko olisi ollut korvausvaatimuksessa mainittu 300 000 euroa. Yhtiö ei ollut pyrkinyt selvittämään vahingon määrää, vaan se oli päinvastoin pyrkinyt salaamaan vakuutuksenantajalta sellaisia tietoja, joilla oli merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta. Näin ollen yhtiön voidaan siten katsoa toimineen vakuutussopimuslain 72 §:ssä mainitulla tavalla vilpillisesti.
Koska ero vaaditun vakuutuskorvauksen ja todellisen vahingon välillä on ollut merkittävä, on yhtiö pyrkinyt menettelyllään saamaan merkittävää hyötyä. Yhtiö on pyrkinyt salaamaan tarkoituksellisesti omaisuuden arvoa ja määrää koskevia tietoja vahingon selvittämisen yhteydessä. Yhtiö on myös pyrkinyt salaamaan vakuutuksenantajalta toimintaansa koskevaa kirjanpitoaineistoa. Näiden perusteiden nojalla yhtiön toimintaa on pidettävä siinä määrin törkeänä, ettei ole kohtuullista määrätä vakuutusyhtiötä korvaamaan yhtiölle osaakaan aiheutuneesta vahingosta. Näin ollen korkein oikeus eväsi vakuutuskorvauksen kokonaisuudessaan vakuutussopimuslain 72 §:n perusteella.
Selaa lakitietoa