Minilex - Lakipuhelin

Vajaavaltaiseksi julistaminen sen perusteella että päämies on yhteistyöhaluton ja vaikeasti tavoitettavissa - KKO:2005:2

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Holhoustoimi
    Toimintakelpoisuuden rajoittaminen
    Vajaavaltaiseksi julistaminen

Tapauksessa A:lle oli määrätty edunvalvoja. A oli sairautensa takia kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan, ja asiassa vaadittiin, että A julistetaan vajaavaltaiseksi. A sairasti kroonista skitsofreniaa, minkä vuoksi hän oli ollut hoidettavana psykiatrisessa sairaalassa useita kertoja.

Tapausta käsiteltiin myös Oulun käräjäoikeudessa ja Rovaniemen hovioikeudessa. Käräjäoikeus julisti A:n vajaavaltaiseksi holhoustoimesta annetun lain 18 §:n 1 momentin 3 kohdan nojalla. Käräjäoikeus perusteli päätöksensä muun muassa sillä, että A:n terveydentila oli lääketieteellisen selvityksen mukaan sen laatuinen, ettei hänen henkilöään ja taloudellisia asioitaan voinut enää hoitaa pelkästään sillä, että hänelle määrättäisiin edunvalvoja. Käräjäoikeus siis katsoi, etteivät holhoustoimilain muut lievemmät edunvalvontakeinot tässä tapauksessa tarjonneet riittävästi apua ja suojaa.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä, sillä hovioikeus katsoi käräjäoikeuden tapaan, etteivät muut toimenpiteet kun vajaavaltaiseksi julistaminen riittävästi turvanneet A:n etuja.

A:lle myönnettiin valituslupa korkeimpaan oikeuteen. A vaati, ettei hänen toimintakelpoisuutta rajoiteta vajaavaltaiseksi julistamalla, sillä A ei katsonut, että siihen olisi ollut laillisia perusteita. Maistraatti vastasi valitukseen toteamalla, ettei A:n toimintakelpoisuutta aikaisemmin ole ollut tarpeen rajoittaa, mutta että A:n suojan tarve nyt edellytti vajaavaltaiseksi julistamista. Yleinen edunvalvoja kertoi lisäksi, että A:n asioita oli asti ollut hankalaa asioida hänen paranoidisuutensa ja yhteistyöhaluttomuutensa takia.

Holhoustoimilain 18 §:n 1 ja 2 momentin mukaan täysi ikäinen voidaan julistaa vajaavaltaiseksi, jos hän on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja hänen varallisuusasemansa, toimeentulonsa tai muut tärkeät etunsa ovat tämän vuoksi vaarassa eikä edunvalvojan määrääminen yksin riitä turvaamaan hänen etujaan.

Maistraatti oli perustellut A:n julistamista vajaavaltaiseksi muun muassa sillä, että A:n tärkeät edut ovat vaarassa sillä hän tekee itselleen epäedullisia oikeustoimia ollessaan karkumatkoilla laitoshoidoista. Korkein oikeus kuitenkin totesi, että asiassa ei ollut selvitetty, mitkä tärkeät edut ovat olleet vaarassa, ja miten A on näitä tärkeitä etuja vaarantanut. Lisäksi maistraatti on katsonut, että A on ollut muun muassa yhteistyöhaluton, mikä on vaikeuttanut edunvalvojan oikeustoimien hoitamista. Maistraatti katsoi siis, että edunvalvojan pitäisi pystyä tekemään oikeustoimia A:n vastustuksesta huolimatta. Näin ollen A:n varallisuusasema ja A:n tärkeät edut ovat siis olleet vaarassa hänen yhteistyöhaluttomuutensa, ymmärtämättömyytensä ja passiivisuutensa sekä vastahankaisuutensa takia.

Korkein oikeus toteaa, ettei edunvalvojan kelpoisuutta ole holhoustoimilaissa järjestetty päämiehen suostumuksesta riippuvaiseksi. Näin ollen, pääsääntöisesti edunvalvoja voi päämiehen puolesta tehdä oikeustoimia päämiehen suostumuksesta riippumatta. Korkein oikeus toteaa kuitenkin, että edunvalvojan tulee kuulla päämiestään ennen päätöksentekoa, jos päämies voi ymmärtää asian merkityksen. Korkein oikeus toteaa näin ollen, että edunvalvojalla on kelpoisuus ratkaista jokin asia päämiehensä tahdon vastaisestikin, vaikka päämiehen toimintakelpoisuutta ei olisi rajoitettu. Lisäksi, edunvalvoja saa ratkaista jonkin asian vaikka hän ei ole tavoittanut päämiestään. Näin ollen korkein oikeus toteaa, etteivät ristiriidat päämiehen ja edunvalvojan välillä, tai esimerkiksi päämiehen vaikea tavoitettavuus, yksinään ole riittäviä syitä joiden johdosta päämiehen varallisuusasema tai muut tärkeät edut voivat olla vaarassa.

Korkein oikeus kumosi hovioikeuden päätöksen ja hylkäsi Oulun maistraatin hakemuksen A:n julistamisesta vajaavaltaiseksi. Korkein oikeus perusteli tämän muun muassa sillä, ettei maistraatti ollut asiassa yksilöinyt esimerkiksi sitä, miten A:n yhteistyöhaluttomuus ja vaikea tavoitettavuus johtaisivat siihen, että A:n tärkeät edut olisivat vaarassa. Näin ollen tapauksessa ei siis ollut näytetty, että A:n varallisuusasema, toimeentulo tai muut tärkeät edut olisivat vaarassa siten kuin holhoustoimilaissa säädetään.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa