» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse muutoksenhaussa yhteisvastuullisesti tuomittujen vahingonkorvausten jaosta korvausvelvollisten kesken, kun jakoa ei ollut nimenomaisesti vaadittu. Tapauksessa A:ta, B:tä, C:tä ja D:tä syytettiin käräjäoikeudessa rikoksista koskien velallisen epärehellisyyttä. Lisäksi asiassa asianomistajana ollut X Oy:n konkurssipesä vaati vahingonkorvauksia 3 686 000 markkaa. Oikeudenkäynnissä B ja C vaativat vahingonkorvausvaatimusten hylkäämistä tai toissijaisesti korvausten sovittelua. Lisäksi B yhtyi muiden vastaajien lausuntoihin korvausten sovitteluista ja C yhtyi siihen, mitä muut vastaajat olivat korvauksista kaiken kaikkiaan lausuneet. D vaati muun ohella, että mahdollisesti tuomitut korvaukset jaetaan korvausvelvollisten kesken.
Käräjäoikeus tuomitsi A:n rangaistukseen velallisen epärehellisyydestä. B ja C tuomittiin asiaan liittyen avunannosta. D:hen kohdistunut syyte ja vaatimukset hylättiin. Käräjäoikeus velvoitti A:n, B:n ja C:n yhteisvastuullisesti maksamaan X Oy:n konkurssipesälle vahingonkorvauksia 3 686 000 markkaa. Käräjäoikeus ei antanut ratkaisussaan keskinäisen korvausvelvollisuuden jakamisesta, jota korvauksista vapautettu D vaati, mitään lausuntoa. Hovioikeus muutti käräjäoikeuden ratkaisua lausunnolla, että vahingonkorvaukset jaettiin korvausvelvollisten keskinäisessä suhteessa. B:n ja C:n molempien korvausvelvollisuus kohdistui erikseen 500 000 markkaan, ja A vastasi 2 686 000 markan osuudesta.
Korkeimmassa oikeudessa tapauksessa oli kyse ainoastaan yhteisvastuullisten vahingonkorvauksien jaosta korvausvelvollisten A:n, B:n ja C:n kesken. Korkein oikeus muutti hovioikeuden ratkaisua siltä osin, että hovioikeuden lausunto koskien yhteisvastuullisen 3 686 000 markan määräisen vahingonkorvauksen jakoa korvausvelvollisten A:n, B:n ja C:n kesken poistettiin.
Korkein oikeus totesi ratkaisunsa perusteluissa, ettei vahingonkorvauksien jakamisesta korvausvelvollisten kesken ollut nimenomaisesti vaadittu. Korvausvelvollisuutta koskevaa korvausmäärän jakamista ei hovioikeudessa olisi tullut tutkia ja ratkaista. Sillä, että D oli asiaa vaatinut käräjäoikeudessa, ei ollut merkitystä, koska hänet oli vapautettu korvausvelvollisuudesta kokonaan ja hänen osaltaan syyte oli hylätty.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa