Minilex - Lakipuhelin

Vahingonkorvausten jako korvausvelvollisten kesken ilman nimenomaista vaatimusta – KKO:1997:99

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Oikeudenkäyntimenettely
    Muutoksenhaku

Tapauksessa oli kyse muutoksenhaussa yhteisvastuullisesti tuomittujen vahingonkorvausten jaosta korvausvelvollisten kesken, kun jakoa ei ollut nimenomaisesti vaadittu. Tapauksessa A:ta, B:tä, C:tä ja D:tä syytettiin käräjäoikeudessa rikoksista koskien velallisen epärehellisyyttä. Lisäksi asiassa asianomistajana ollut X Oy:n konkurssipesä vaati vahingonkorvauksia 3 686 000 markkaa. Oikeudenkäynnissä B ja C vaativat vahingonkorvausvaatimusten hylkäämistä tai toissijaisesti korvausten sovittelua. Lisäksi B yhtyi muiden vastaajien lausuntoihin korvausten sovitteluista ja C yhtyi siihen, mitä muut vastaajat olivat korvauksista kaiken kaikkiaan lausuneet. D vaati muun ohella, että mahdollisesti tuomitut korvaukset jaetaan korvausvelvollisten kesken.

Käräjäoikeus tuomitsi A:n rangaistukseen velallisen epärehellisyydestä. B ja C tuomittiin asiaan liittyen avunannosta. D:hen kohdistunut syyte ja vaatimukset hylättiin. Käräjäoikeus velvoitti A:n, B:n ja C:n yhteisvastuullisesti maksamaan X Oy:n konkurssipesälle vahingonkorvauksia 3 686 000 markkaa. Käräjäoikeus ei antanut ratkaisussaan keskinäisen korvausvelvollisuuden jakamisesta, jota korvauksista vapautettu D vaati, mitään lausuntoa. Hovioikeus muutti käräjäoikeuden ratkaisua lausunnolla, että vahingonkorvaukset jaettiin korvausvelvollisten keskinäisessä suhteessa. B:n ja C:n molempien korvausvelvollisuus kohdistui erikseen 500 000 markkaan, ja A vastasi 2 686 000 markan osuudesta.

Korkeimmassa oikeudessa tapauksessa oli kyse ainoastaan yhteisvastuullisten vahingonkorvauksien jaosta korvausvelvollisten A:n, B:n ja C:n kesken. Korkein oikeus muutti hovioikeuden ratkaisua siltä osin, että hovioikeuden lausunto koskien yhteisvastuullisen 3 686 000 markan määräisen vahingonkorvauksen jakoa korvausvelvollisten A:n, B:n ja C:n kesken poistettiin.

Korkein oikeus totesi ratkaisunsa perusteluissa, ettei vahingonkorvauksien jakamisesta korvausvelvollisten kesken ollut nimenomaisesti vaadittu. Korvausvelvollisuutta koskevaa korvausmäärän jakamista ei hovioikeudessa olisi tullut tutkia ja ratkaista. Sillä, että D oli asiaa vaatinut käräjäoikeudessa, ei ollut merkitystä, koska hänet oli vapautettu korvausvelvollisuudesta kokonaan ja hänen osaltaan syyte oli hylätty.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa