» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse tilanteesta, jossa X Oy oli irtisanonut A:n palveluksestaan vedoten tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin. Käräjäoikeus oli kuitenkin päätynyt ratkaisemaan asian todistajien B ja C antamien lausuntojen tukemana siten, ettei irtisanomiseen ollut löytynyt sanottuja tuotannollisia ja taloudellisia syitä, vaan irtisanominen oli todellisuudessa perustunut A:n luottamusmiesten valitsemiseksi tekemään toimintaan. Näin ollen käräjäoikeus päätyi tuomitsemaan X Oy:n korvausvelvollisuuteen A:ta kohtaan työsuhteen lainvastaisen päättämisen perusteella. Hovioikeus oli pysyttänyt käräjäoikeuden tuomion voimassa.
X Oy kuitenkin haki tämän tuomion purkamista korkeimmalle oikeudelle toimittamassaan hakemuksessa perusteenaan se, että todistaja C oli tuomittu hovioikeuden asiassa antaman tuomion jälkeen käräjäoikeudessa rangaistukseen valalla vahvistetun perättömän lausuman antamisesta. Tämä lausuma oli annettu nimenomaan X Oy:n ja A:n välisessä riita-asian käsittelyssä käräjäoikeudessa. Tapauksessa tuli näin ollen juridiselta kantilta katsottuna arvioitavaksi, tuliko käräjäoikeuden tuomio purkaa tällä perusteella.
Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 7 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan lainvoimainen tuomio voidaan purkaa, jos todistaja on tahallaan antanut perättömän lausuman, jonka voidaan olettaa vaikuttaneen lopputulokseen.
Korkeimman oikeuden asian osalta tekemän arvion mukaan todistajien B ja C antamilla lausumilla oli ollut luonnollisesti vaikutusta käräjäoikeuden ratkaisun lopputulokseen. Edelleen korkeimman oikeuden mukaan ei ollut kuitenkaan mahdollista tehdä varmaa arviota siitä, mikä tapauksen lopputulokseksi olisi tullut ilman C:n antamaa lausumaa. Tästä huolimatta korkein oikeus katsoi, että kyseinen lausuma oli kohdistunut ratkaisun kannalta olennaiseen seikkaan kyseessä olleessa riita-asiassa.
Näin ollen korkein oikeus katsoi tarpeelliseksi, että näyttöä arvioitaisiin käräjäoikeudessa uudelleen ja hyväksyi X Oy:n hakemuksen hovioikeuden tuomion purkamisesta. Tuomio purettiin siis siltä osin kuin X Oy oli velvoitettu suorittamaan A:lle korvausta työsuhteen lainvastaisesta päättämisestä. Korkein oikeus määräsi, että käräjäoikeuden tuli ottaa asia uudelleen käsiteltäväkseen sen jälkeen, kun X Oy olisi tietyn määräajan sisällä ilmoittanut asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa