Minilex - Lakipuhelin

Tullihallituksen syyteoikeus alkoholin salakuljetusasiassa - KKO:2001:66

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Asianomistaja
    Salakuljetus
    Alkoholipitoisen aineen salakuljetus

Tässä Korkeimman oikeuden ratkaisemassa tapauksessa on kyse siitä, oliko tullihallituksella syyteoikeus alkoholipitoisen aineen salakuljetusta koskevassa asiassa.

Tullihallitus vaati Helsingin käräjäoikeudelle jättämällään hakemuksella, että Helsingin piiritullikamarin takavarikkopäätöksillä takavarikoidut väkiviinaerät (yhteensä 226 560 litraa) tuomittaisiin valtiolle menetetyiksi. Virallinen syyttäjä oli tehnyt asiassa aiemmin päätöksen syyttämättäjättämisestä. Käräjäoikeus totesi, että syyttäjän mukaan asiassa ei ollut tapahtunut Suomessa rikosta, eikä tämä ollut vaatinut menettämisseuraamusta. Oikeus jätti tullihallituksen vaatimuksen tutkimatta.

Tullihallitus valitti tutkimattajättämispäätöksestä hovioikeuteen. Helsingin hovioikeus katsoi, ettei sillä ollut syytä muuttaa käräjäoikeuden päätöksen lopputulosta. Tullihallitukselle myönnettiin kuitenkin valituslupa Korkeimpaan oikeuteen. Korkeimmalta oikeudelta hallitus pyysi valituksessaan hovioikeuden päätöksen kumoamista ja takavarikoitujen viinojen tuomitsemista valtiolle menetetyksi.

Korkein oikeus katsoi, että koska virallinen syyttäjä oli tehnyt asiassa syyttämättäjättämispäätöksen, oli tullihallituksella oikeus esittää viinaerää koskeva menettämisvaatimus vain, jos sillä oli asiassa asianomistajan puhevalta. Tullihallitus oli vedonnut omaa asianomistaja-asemaansa tukeakseen tullilaitoksesta annetun asetuksen 25 §:ään, jonka mukaan tullihallitus kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja virastoissa valtion etua ja oikeutta tullilaitosta koskevissa asioissa.

Korkein oikeus totesi, että koska alkoholilainsäädännön tarkoituksena on ehkäistä yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja Suomen yhteiskunnassa, ei tullihallitusta voitu pitää rikoksella ensisijaisesti loukatun oikeushyvän haltijana, eli asianomistajana. Korkein oikeus myös vetosi omaan aikaisempaan oikeuskäytäntöönsä, jossa valtion edustajaa ei oltu pidetty asianomistajana, vaan yleisen edun loukkaamisen kannalta on ollut riittävää, että virallinen syyttäjä huolehtii syyteharkinnasta.

Lisäksi Korkein oikeus näki, että tullilaitoksesta annetun asetuksen 25 §:n säännöksellä ei ole merkitystä arvioitaessa sitä, oliko tullihallituksella asianomistajan asema, vaan asetuksen kohta sääntelee ainoastaan sitä, kenellä on oikeus edustaa tullilaitosta tuomioistuimessa.

Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden päätöksen lopputulosta. Se ei kuitenkaan ollut perusteluiden osalta ratkaisussaan yksimielinen, vaan Oikeusneuvos Välimäki halusi korostaa alkoholin salakuljettamisen rangaistussäännöksen toissijaista kohdistumista tullilaitokseen.

Yleisesti rikosasioita on kahdenlaisia, yleisen syytteen alaisia ja asianomistajarikoksia. Yleisen syytteen, eli virallisen syytteen alaisesta rikoksesta syyttäjä voi nostaa syytteen ilman asianomistajan myötävaikutusta. Suurin osa rikoksista ovat tällaisia rikoksia. Jotkut lievemmät rikokset ovat taas asianomistajarikoksia, joista syyttäjä ei voi nostaa syytettä ilman asianomistajan suostuntaa tai kehotusta.

Asianomistaja saa aina nostaa syytteen, jos kokee että on joutunut rikoksen uhriksi. Kuitenkin hän saa itse nostaa syytteen rikoksesta vasta, jos virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai esitutkintaviranomainen taikka syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se keskeytetään taikka lopetetaan.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa