» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A haastoi 12.11.1992 Suomen Lähetysseura ry:n. A:lle oli annettu tiedoksi 15.5.1992, että hänen 13.9.1896 syntyneen ja 7.1.1992 kuolleen tätinsä B:n tekemä testamentti. Testamentti oli tehty 7.12.1988. Testamentin mukaan B:n omaisuus oli yhdistykselle menevä, lukuun ottamatta erästä rahalegaattia. B oli siis testamentannut valtaosan omaisuudestaan yhdistykselle.
B oli ollut 92 vuotias, kun hän oli testamentin tehnyt. A:n mukaan B:n tekemään testamenttiin oli vaikuttanut ikä ja huonosta terveydentilasta aiheutuva sieluntoiminnan häiriö. Testamentin toinen todistajista oli C, joka oli usein vieraillut B:n luona. A:n mukaan oli ilmeistä, että C oli taivuttanut B:n tekemään testamentin väärin perustein. A:n mukaan C käytti B:n ymmärtämättömyyttä, tahdon heikkoutta ja todistajasta riippuvaista asemaa. A vaati näin ollen testamentin julistamista perintökaaren mukaan pätemättömäksi siltä osin kuin se oli yhdistyksen hyväksi tehty.
Yhdistys kiisti kanteen.
Helsingin raastuvanoikeuden mukaan asiassa ei oltu esitetty perusteita siitä, millä seurauksilla B:n sieluntoiminnassa oli ollut häiriö ja miten se oli vaikuttanut B:n tekemään testamenttiin tai miten C oli taivutellut B:n tekemään testamentin. Raastuvanoikeuden mukaan testamentti oli B:n viimeinen tahto ja se hylkäsi näin ollen A:n nostaman kanteen.
A toisti kanteen Helsingin hovioikeuteen valittamallaan kanteella. Lisäksi A vaati testamentin julistamista pätemättömäksi perintökaaren mukaan siten, kuin siellä määrätään siitä, kuka saa olla testamentin todistajana. Toinen testamentin todistajista (D) oli ollut yhdistyksen palveluksessa toimiva testamenttiasioita hoitava lakimies. Hän oli toiminut lakimiehenä silloin, kun testamentti tehtiin. Näin ollen A:n mukaan yhdistyksestä riippuvaisen aseman vuoksi D oli ollut testamentin esteellinen todistaja.
Hovioikeuden mukaan testamentin tahdon toteutuminen vaatii todistajien puolueettomuutta. Hovioikeuden mukaan puolueettomuus tulee arvioida korkean mittapuun mukaan. D:n pitkäaikainen työsuhde testamentinsaajaan ja D:n lainopillinen tausta yhdessä yrityksen nimikirjoitusoikeuden, joka D:llä oli, kanssa muodostivat sellaisen suhteen B:n ja D:n välille, että se vaarantaa testamentin tekijän tahdonmuodostuksen. Hovioikeuden mukaan D oli siis esteellinen toimimaan todistajana kyseessä olevassa asiassa.
Hovioikeus julisti testamentin pätemättömäksi siltä osin kuin siinä oli testamentattu omaisuutta yhdistykselle.
Ylimääräinen hovioikeudenneuvos Paimela on ollut asiasta eri mieltä. Hänen mukaansa testamentin toinen todistaja D ei ole ollut esteellinen, koska testamentin tekohetkellä hän on työskennellyt yhdistyksen lakiasioiden hoitajana eikä hän kuulunut yhdistyksen hallitukseen. Koska D:llä ei ole ollut yhdistyksen taloudelliseen tilanteeseen yksin määräysvaltaa, ei D ole ollut esteellinen. Paimelan mukaan raastuvanoikeuden lopputulos olisi pitänyt säilyttää.
Yhdistys sai valitusluvan Korkeimpaan oikeuteen 17.6.1996. Yhdistys vaati hovioikeuden tuomion kumoamista ja kanteen hylkäämistä. A vastasi valitukseen.
Perintökaaressa ei ole merkintöjä siitä, että testamenttimääräys olisi tehty oikeushenkilön hyväksi. Perintökaaren mukaan todistajana ei saa olla henkilö, jonka hyväksi testamentti. Tämän säännöksen tarkoituksena on turvata testamentin tekijän vapaa tahto. Todistajana ei myöskään saa olla sellainen henkilö, joka on testamentin tekijän läheinen. Todistajan läheinen suhde yhteisöön, voi vaarantaa testamentin tekijän tahdonmuodostuksen. Kyse on kokonaisuusharkinnasta. Merkitystä annetaan muun muassa sille, millainen asema todistajalla on organisaatiossa, toimiiko hän sen edustajana ja millä muulla tavalla hän on riippuvainen organisaatiosta. Huomioida tulee myös se seikka, että hyötyykö testamentin todistaja testamentista itse. Oikeuskirjallisuuden mukaan yhteisön hallituksen jäsen on esteellinen todistamaan testamentin.
Suomen Lähetysseura ry on iso yhdistys, josta D on ollut toinen todistajista. Yhden henkilön vaikutus asiaan on aika pieni, kun vielä huomioidaan se, että D oli osa-aikaisena töissä siellä ja hän oli kohta jäämässä eläkkeelle. D:llä ei ollut testamentin tekoaikana sellaista asemaa yhdistyksessä, joka olisi ollut sellainen, että hän oli ollut esteellinen todistajaksi yhdistyksen hyväksi tehtyyn testamenttiin. Korkein oikeus kumoaa hovioikeuden päätöksen ja kanne hylätään.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa