Minilex - Lakipuhelin

Lesken hallintaoikeus ja edunvalvojan tarve - KKO:2016:30

» Selvitä asiasi heti - Soita 0600 12 450 »

  • Holhoustoimi
    Edunvalvojan määrääminen
    Perintöoikeus
    Keskinäinen testamentti

 

Tapauksessa KKO:2016:30 aviopuolisot olivat tehneet testamentin, johon sisältyi puolison hallintaoikeus toisen kuoltua. Aviomies oli kuollut ennen vaimoaan jättämättä perillisiä. Miehen läheiset sukulaiset vaativat yhteisessä hakemuksessaan, että edunvalvoja hoitaisi omistajattomassa tilassa olevaa omaisuutta. Testamentilla oli kavennettu lesken oikeutta jäämistöön, jolloin leskelle kuului hallintaoikeus omaisuuteen. Tähän omaisuuteen kuului esimerkiksi asuinhuoneisto, jonka huolehtimiseen tarvittiin edunvalvoja. Leski vastusti hakemusta, vedoten siihen, että omaisuus oli jakamattoman kuolinpesän omistuksessa ja hän oli osakas.

Käräjäoikeus totesi ensinnäkin, että lesken asemaa suojellaan testamenttia tulkittaessa. Perusteluissa todetaan, että testamentin tekijän tarkoituksena on ollut turvata vaimonsa oikeus hallita omaisuutta jakamattomana. Testamentissa oli lisäksi nimenomainen määräys siitä, että vainajan perilliset saisivat omistusoikeuden, vasta lesken kuoltua.

Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomiota ja lähinnä toisti samat perusteet omissa perusteluissaan. Sukulaiset hakivat valituslupaa vielä korkeimmasta oikeudesta ja sen saivat.

Holhoustoimilain 10:3:n mukaan tuomioistuimen on määrättävä edunvalvoja, jos tulevasta tapahtumasta riippuu, kenelle omaisuus menee, tai joku saa omaisuuden omistusoikeuksin haltuunsa vasta myöhemmin ja edustaja on tarpeen valvomaan tulevan omistajan oikeutta tai hoitamaan omaisuutta hänen lukuunsa. Selvästi ensimmäinen ehto toteutuu, kun ajatellaan sukulaisten oikeutta omistusoikeuteen lesken kuoltua. Kysymys onkin se, onko edunvalvojalle tarvetta. Tapauksessa ei olekaan suoraa kysymys testamentin säännöksestä, jolla annetaan hallintaoikeus. On myös turvattava perillisten omaisuus ja heidän oikeudet. Korkein oikeus totesi, koska kyseessä on sukulaisten edut ja oikeudet, heillä näin ollen on oikeus hakea edunvalvojaa ja heidän hakemuksensa voidaan tutkia.

Korkein oikeus myös katsoi, toisin kuin muissa oikeusasteissa, että testamentilla on pyritty kaventamaan lesken lakisääteistä perimysoikeutta. Vainaja oli jättänyt omistusoikeuden toistaiseksi ratkaisematta, määräämällä kenelle se tulevaisuudessa kuuluu. Tämä on katsottu oikeuskäytännössä ja valmisteluissa mahdolliseksi ratkaisuksi. Kyseessä on siis omistajaton tila.

Kun pohditaan onko tarvetta edunvalvojalla, on ensin tarkasteltava lainsäädäntöä. Tarve on muun muassa silloin, kun omistajan päätös- ja määräämisvaltaa olisi käytettävä, mutta ei ole käyttäjää. Testamentilla olisi voinut jättää leskelle oikeuden tehdä näitä ratkaisua, mutta näin ei ole toimittu. Leskelle on jätetty vain oikeus vuokrata ja lisäksi oikeuksia sijoitusvarallisuuteen liittyviin osakeanteihin. Etenkin asunto-osakeyhtiön toimintaan liittyy niin paljon muutakin, joten vaaditaan muunkinlaista omistajan päätöksentekoa tai osakkeenomistajien kuulemista. Näin ollen edunvalvojalle on myös tarve.

Korkein oikeus päättikin määrätä edunvalvojan, joka valvoo perillisten oikeutta tulevaan omaisuuteensa rajoittamatta lesken hallintaoikeutta.

 


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa