» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauskessa oli kysymys huonontamiskiellosta (reformatio in peius-kielto) osakeyhtiön hallituksen jäsenen korvausvelvollisuutta koskevassa asiassa. Huonontamiskiellolla tarkoitetaan sitä, että tuomiota ei saa muuttaa muutoksenhakijan vahingoksi ja vastapuolen eduksi jos vastapuoli ei ole hakenut muutosta.Tarkoituksena on poistaa hakijan pelko siitä, että muutoksenhaun johdosta voisi johtaa hänen kannaltaan huonompaan lopputulokseen.
X Oy:n konkurssipesä vaati käräjäoikeudessa, että A velvoitetaan yhteisvastuullisesti toisen henkilön kanssa suorittamaan konkurssipesälle 41 121, 21 euroa korkoineen. Kanteen mukaan A oli yhtiön hallituksen jäsenenä vastuussa siitä, että yhtiön kirjanpito oli ollut asianmukaisesti hoidettu ja että yhtiön varoja oli käytetty liiketaloudellisten perusteiden mukaisesti. A oli vaikuttanut siihen, että yhtiön varoja jaetaan osakeyhtiölain vastaisesti. Käräjäoikeus katsoi A:n toimineen tuottamuksellisesti ja velvoitti tämän suorittamaan aikaisemmin tuomitun yhteisvastuullisen kanssa konkurssipesälle yhteensä 36 121,21 euroa. A valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Konkurssipesä ei valittanut käräjäoikeuden tuomiosta. Hovioikeus tuomiossaan alensi A:n maksettavaksi tuomitun määrän 31 890,61 euroksi korkoineen.
Korkeimmassa oikeudessa tutkittavana oli se, rajoittiko hovioikeuden tutkimisvaltaa huonontamiskieltona se, että käräjäoikeus oli ratkaisussaan hylännyt osan korvausvaatimuksesta ja olisiko hovioikeuden tullut korvausvelvollisuutta alentaessaan pitää lähtökohtana käräjäoikeuden tuomitsemaa määrää vai alkuperäistä määrää. Korkein oikeus katsoi, että konkurssipesän kanteessa oli kyse yhdestä kannevaatimuksesta. Hovioikeus ei korkeimman oikeuden mukaan rikkonut huonontamiskieltoa tuomiossaan, joka kokonaisuutena arvioiden kuitenkin oli lopputuloksena A:lle käräjäoikeuden tuomiota edullisempi.
Selaa lakitietoa