» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kyseisessä tapauksessa vanhempiensa yhteisessä huollossa olleen alaikäisen lapsen isä B oli tuonut lapsen luvattomasti Valko-Venäjältä Suomeen. Isälle ja lapselle oli myöhemmin myönnetty Suomessa turvapaikka ja pakolaisasema. Lapsen äiti A vaati Haagin sopimukseen vedoten lapsen palauttamista takaisin tämän asuinpaikkavaltioon. A vaati hakemuksessaan hovioikeudelle, että hänen alaikäinen lapsensa K määrätään palautetavaksi takaisin kotimaahansa Valko-Venäjälle. B vaati, etä hakemus hylätään, koska K joutuisi kotimaassaan vakavaan vaaraan tai muutoin kestämättömään tilanteeseen. Hovioikeus hylkäsi hakemuksen ja katsoi, että poikkeuksellisissa olosuhteissa oli olemassa perusteet kieltäytyä palauttamasta K:ta asuinpaikkavaltioonsa. B:n mukaan tätä oli uhattu muun muassa K:n vahingoittamisella. Hovioikeus katsoi, että oli olemassa vaara, että jos K palautettaisiin takaisin asuinpaikkavaltioonsa häneen kohdistettaisiin painostustoimia, jotta B saataisiin palaamaan takaisin kotimaahansa.
A vaati korkeimmalta oikeudelta, että hovioikeuden päätös kumotaan ja K määrätään heti palautettavaksi kotimaahana Valko-Venäjälle. Haagin sopimuksen 13 artiklan mukaan sopimusvaltio ei ole velvollinen määräämään lasta palautettavaksi, jos on olemassa vakava vaara, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi muutoin joutuisi kestämättömään tilanteeseen. Valkovenäläinen tuomioistuin oli määrännyt K:n asumaan tämän äitinsä kanssa. A ei ole osallistunut poliittiseen toimintaan, jonka johdosta hänen puolisonsa B oli päätynyt hakemaan kansainvälistä suojelua. Korkein oikeus muun muassa näihin seikkoihin perustuen katsoi, ettei tapauksessa ollut perusteita olla palauttamatta lasta äitinsä luokse ja määräsi K:n palautettavaksi heti kotimaahansa Valko-Venäjälle.
Selaa lakitietoa