» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ratkaisussa KKO:2014:11 oli kysymys siitä, oliko A syyllistynyt törkeään tuhotyöhön aiheuttaen vakavan hengen tai terveyden vaaran suurelle määrälle ihmisiä. Ratkaisussaan korkein oikeus myös arvioi, oliko tekoa pidettävä kokonaisuutena arvioiden törkeänä. Tapauksessa käräjäoikeus oli tuominnut A:n neljäksi vuodeksi vankeusrangaistukseen törkeästä tuhotyöstä. A valitti käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen, joka muutti käräjäoikeuden ratkaisua ja tuomitsi A:n vankeusrangaistukseen tuhotyöstä kahdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. Korkein oikeus myönsi asiassa syyttäjälle valitusluvan. Tapauksessa A oli sytyttänyt yöaikaan tulipalon rivitalossa, jossa oli neljä asuinhuoneistoa. Rivitalossa asui vakituisesti yhteensä 15 asukasta, mutta tulipalon syttyessä rivitalossa oli nukkumassa 12 henkilöä eli vain osa rivitalon asukkaista. Rivitalossa asuvat henkilöt olivat päässeet poistumaan rakennuksesta osan asukkaista herättyä tulipalon ääniin ja herätettyä sen jälkeen muut talon asukkaat. Rikoslain 34 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tuhotyöstä tuomitaan vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi se, joka sytyttää tulipalon siten, että teko on omiaan aiheuttamaan yleistä hengen tai terveyden vaaraa taikka että siitä on yleistä erittäin huomattavan taloudellisen vahingon vaaraa. Korkein oikeus on viitannut ratkaisussaan lain esitöihin todeten, että hengen ja terveyden vaara voi aiheutua silloin, kun teon tiedetään tekotyyppinä kokemusperäisesti aiheuttavan hengen tai terveyden vaaran. Lisäksi korkein oikeus on viitannut lakivaliokunnan mietintöön (LaVM 22/1994 vp s. 17), jossa on katsottu asutun rakennuksen sytyttämisen tuleen kuuluvan pääsääntöisesti rikoslain tarkoittaman tuhotyösäännöksen piiriin, vaikka rakennuksessa ei tulipalon syttymishetkellä olisikaan paikalla asukkaita. Rikoslain 34 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan rikoksentekijä tuomitaan törkeästä tuhotyöstä vähintään kahden ja enintään kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen, jos hän on aiheuttanut suurelle ihmismäärälle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa ja rikosta voidaan pitää myös kokonaisuutena arvostellen törkeänä. Korkein oikeus on viitannut perusteluissaan lain esitöihin (HE 94/1993 vp s. 124), joiden mukaan suuren ihmismäärän käsitettä tulkittaessa ihmisten lukumäärälle ei ole asetettu mitään tiettyä alarajaa, vaan ihmismäärän suuruutta on arvioitava kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Korkeimman oikeuden mukaan arvioitaessa sitä, onko kyseessä törkeä tuhotyö, huomioon on otettava ihmismäärän suuruuden lisäksi vaaran vakavuus. Korkein oikeus on todennut ratkaisussaan, että A:n teko on aiheuttanut välittömän hengen ja terveyden vaaran niille 12 henkilöille, jotka ovat palon syttymisajankohtana olleet rivitalorakennuksen sisällä. Korkeimman oikeuden mukaan A:n on täytynyt tietää vakavan hengen ja terveyden vaaran aiheutuminen teon tehdessään. Rivitalorakennus oli sytytetty tuleen yöaikaan asukkaiden nukkuessa ja lisäksi tulipalo oli aiheuttanut taloudellista vahinkoa niin asunto-osakeyhtiölle kuin asukkaillekin. Asukkaille tulipalosta oli aiheutunut myös henkistä kärsimystä. Edellä mainittujen seikkojen johdosta A:n tekoa oli korkeimman oikeuden mukaan pidettävä kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A:n syyksi luettiin näin ollen törkeä tuhotyö.
Selaa lakitietoa