» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden tapauksessa oli kyse kiinteistönvälitysliikkeen X:n työntekijöiden A:n ja B:n asemasta työsuhteen päättymisen jälkeen. Työntekijät olivat sopimuksella sitoutuneet siihen, etteivät he ottaisi vastaan toimeksiantoja sellaisilta henkilöiltä, jotka olivat olleet kyseisen kiinteistönvälitysliikkeen asiakkaita. Kilpailukielto oli sopimuslausekkeen mukaan voimassa kuusi kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen. A ja B kuitenkin siirtyivät heti työsuhteen päättymisen jälkeen toiseen yritykseen ja ottivat vastaan toimeksiantoja sellaisilta henkilöiltä, jotka olivat edellisen työnantajan asiakkaita.
A ja B rikkoivat kilpailunrajoituslauseketta, jonka perusteella työnantaja X vaati A:lta ja B:ltä korvauksena kuuden kuukauden palkkaa vastaavaa rahamäärää. A ja B kiistivät käräjäoikeudessa X:n vaatimukset toteamalla, että kilpailukiellolle ei ollut työsopimuslain mukaista erityisen painavaa syytä. Heidän mielestään asiakkaista kilpailu kuului täysin vapaaseen kilpailuun. Lisäksi A ja B vaativat, että korvausta tulisi joka tapauksessa kohtuullistaa.
Käräjäoikeuden mukaan A ja B olivat käynnistäneet uuden yrityksen kiinteistö- ja välitystoiminnalleen edellisen työnantajan asiakkailla. He olivat selkeästi rikkoneet kilpailukieltolauseketta omalla toiminnallaan. Kyseessä oli sopimusrikkomus. Käräjäoikeus kuitenkin päätyi kohtuullistamaan sopimussakkoa niin, että korvattava määrä vastasi kahden kuukauden palkkaa. Hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan.
Asia siirtyi korkeimmalle oikeudelle, jonka tehtäväksi jäi selvittää, oliko työntekijän toimintaa rajoittavaa ehtoa pidettävänä työsopimuslain mukaisena kilpailukieltosopimuksena. Lisäksi korkeimman oikeuden tuli pohtia, oliko tällaiselle kilpailukiellolle erityisen painava syy. Korkein oikeus joutui punnitsemaan työnantajan sekä työntekijöiden intressejä. Työnantajalla oli perusteltu syy estää tärkeiden tietojen ja asiakaskontaktien siirtyminen kilpailevaan yritystoimintaan. Toisaalta kyseessä oli työntekijöiden vapaus valita työnpaikkansa ja mahdollisuus hankkia toimeentulonsa ammattitaitoaan vastaavalla työllä.
Korkein oikeus linjasi, että kilpailukielto on hyväksyttävä, jos sillä halutaan suojata liike- ja ammattisalaisuuksia. Sen sijaan pelkkä kilpailun rajoittaminen ei täytä erityisen painavan syyn edellytyksiä. A:n ja B:n entisellä työnantajalla X:llä oli perusteltu erityisen painava syy kilpailukieltosopimuksen tekemiseen, sillä A ja B saivat asiakastietoja sekä monia muita olennaisia tietoja alueen kiinteistö- ja välitysmarkkinoiden tilanteesta. Korkein oikeus päätyi pitämään hovioikeuden päätöksen ennallaan. A ja B olivat rikkoneet kilpailukieltosopimusta ja sopimuslausekkeelle oli olemassa erityisen painava syy.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa