» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse kiinteistönvälittäjän oikeudesta välityspalkkioon ja sopimuksen jälkipalkkioehdon kohtuullistamisesta. Tapauksessa A teki kiinteistönvälitysliikkeen kanssa määräaikaisen toimeksiantosopimuksen omistamiensa asunto-osakkeiden myynnin välittämisestä. Sopimuksen mukaan välityspalkkioksi oli sovittu 4,39 prosentin osuus kauppahinnasta. Sopimus sisälsi myös välityspalkkiota koskevan jälkipalkkioehdon, jonka mukaan välittäjällä oli oikeus palkkioon myös tilanteessa, jossa kauppa tehdään kuuden kuukauden kuluessa sopimuksen päättymisestä. Ehdon soveltaminen edellytti, että ostaja oli saanut tiedon kohteesta välittäjältä tai muuten voitiin olettaa välittäjän toimenpiteiden toimeksiantosopimuksen voimassaoloaikana vaikuttaneen olennaisesti kaupan syntymiseen.
Toimeksiannon aikana välittäjä esitteli asuntoa B:lle, C:lle ja D:lle, jotka tekivät asunnosta ostotarjouksen ja myöhemmin myös uuden korotetun tarjouksen. Kauppaa ei syntynyt, ja toimeksiantosopimus päättyi sovitun mukaisesti 10.10.1996. A myi asunto-osakkeet samoille henkilöille eli B:lle, C:lle ja D:lle sopimuksen päättymisen jälkeen 29.11.1996. Kiinteistönvälitysliike vaati A:lta sopimuksen perusteella välityspalkkiota.
Käräjäoikeus katsoi ratkaisussaan, ettei kiinteistönvälitysliikkeellä ollut oikeutta välityspalkkioon. Hovioikeus puolestaan katsoi, että välittäjän toimenpiteiden perusteella välittäjällä oli oikeus toimeksiantosopimuksen mukaiseen välityspalkkioon korkoineen. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomion lopputulosta. Kiinteistönvälittäjällä oli oikeus sopimuksen mukaiseen välityspalkkioon, eikä jälkipalkkioehdon soveltaminen johtanut tapauksessa kohtuuttomuuteen, jota olisi tullut sovitella.
Korkein oikeus perusteli ratkaisuaan toteamalla, että kiinteistönvälittäjällä on oikeus jälkipalkkioon, kun ehdosta on sovittu, ja lisäksi voidaan olettaa välittäjän sopimuksen voimassaoloaikana tekemien toimenpiteiden olennaisesti vaikuttaneen kaupan syntymiseen. Korkein oikeus katsoi, ettei tapauksessa mikään viitannut jälkipalkkioehdon sitomattomuuteen asiassa.
Toimenpiteiden suhteen korkein oikeus totesi, että kiinteistövälitysliikkeen edustaja oli esitellyt ostajille asuntoa kahdesti, joista toinen oli yksityisesittely. Ostajat olivat lisäksi saaneet tutustua välittäjän laatimaan myyntiesitteeseen asunnosta ja saaneet myös muutoin kohteesta sellaiset tiedot, jotka olivat johtaneet ostotarjouksiin. Korkeimman oikeuden mukaan kyseiset toimet olivat sellaisia toimenpiteitä, joiden voidaan olettaa vaikuttaneen tapauksessa olennaisesti kaupan syntymiseen. Asiaa ei muuttanut sekään, että toimeksiantosuhteen voimassaoloaikana A ei ollut hyväksynyt tarjouksia ja oli sen päättymisen jälkeen myynyt asuntoa omalla lehti-ilmoituksellaan ja lopulta myynyt asunnon korkeammalla hinnalla, mitä toimeksiantosuhteen aikaiset tarjoukset olivat olleet.
Kohtuuttomuuden osalta korkein oikeus totesi vielä, että jälkipalkkioehto oli sisältynyt sopimukseen saman sisältöisenä, kuin se on laissa hyväksytty, joten se ei voinut olla lähtökohdiltaan kohtuuton. Se ei myöskään kyseisessä tapauksessa johtanut kohtuuttomuuteen, kun huomioitiin välittäjän toimenpiteet asiassa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa