Minilex - Lakipuhelin

Vilpillinen mieli sopimusta tehtäessä

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Vilpillinen mieli (latinankielinen ilmaisu mala fides) merkitsee toisen osapuolen tietoisuutta jostakin tapauksessa merkityksellisestä olosuhteesta tai seikasta. Vilpillinen tai vilpitön mieli on sopimuksen sitovuuden kannalta tärkeä tekijä. Jos sopimusta tehtäessä käy ilmi että toinen osapuoli on vilpillisessä mielessä, voi olla että sopimus jää sitomattomaksi. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia tilanteita. Esimerkiksi pilailumielessä tehty sopimus voi saavuttaa sopimuksen sitovuuden. Näin voi käydä jos sopimuksen toinen osapuoli ei tiedä sopimusta pilaksi ja on näin vilpittömässä mielessä sopimusta tehtäessä. Vilpitöntä mieltä suojellaan, joten sopimuksen oikeusvaikutukset syntyvät vilpittömän mielen omaavan henkilön hyväksi. Henkilö joka vetoaa siihen, että hän oli vilpittömässä mielessä sopimusta tehtäessä, tulee näyttää toteen että hän on ottanut tarpeeksi selkoa asioista. Vilpittömän ja vilpillisen mielen erona voidaan pitää Oikeustoimilaissa mainittua "olisi pitänyt tietää" kohtaa. Jos henkilö joka väittää olleensa vilpittömässä mielessä sopimusta tehtäessä, olisi pitänyt tietää jostain sopimuksen syntyyn vaikuttavasta seikasta, ja näin ymmärtää asioiden todellinen tila. Näin vilpitöntä mieltä voidaan myös kyseenalaistaa. Selonottovelvollisuus vaihtelee tilanteen ja olosuhteiden mukaan.

 

Sopimuksen syntyyn liittyvistä olosuhteista johtuvia pätemättömyysperusteita kutsutaan myös väärinkäytösperusteiksi ja nämä perusteet on mainittu laissa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista (oikeustoimilaki). Niin sanottuihin heikkoihin pätemättömyysperusteisiin voidaan vedota vain, jos toinen osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää kyseisestä pätemättömyysperusteesta. Mainitunlaisia heikkoja pätemättömyysperusteita ovat esimerkiksi lievä pakko, kiskominen sekä ilmaisuerehdys. Mikäli sopimus on aikaansaatu näitä käyttäen ja sopimukseen sidottu vetoaa pätemättömyysperusteeseen, sopimus ei sido pakotettua. Mikäli kyseessä on vahva pätemättömyysperuste, kuten törkeä pakko, jossa on käytetty väkivaltaa tai uhattu henkeä tai terveyttä, toisen osapuolen vilpittömällä mielellä ei ole sopimuksen pätevöivää merkitystä. Vahvaan pätemättömyysperusteeseen voi siis vedota aina. Vahvan pätemättömyysperusteen ollessa kyseessä sopimus ei sido, mutta eräissä tilanteissa edellytetään kuitenkin pätemättömyyteen vetoamista. 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa