Minilex - Lakipuhelin

Työ- ja virkasuhteen erot

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Työ- ja virkasuhde ovat molemmat palvelussuhteen muotoja, joissa voidaan teettää työtä. Työ- ja virkasuhteiden erot ilmenevät näkyvimmin siinä, millaisten osapuolten välille tällaiset suhteet voidaan solmia ja millä tavoin. Myös työntekijän ja virkamiehen velvollisuudet poikkeavat jossain määrin toisistaan. Kaikki yksityisen sektorin palvelussuhteiden sopimukset tehdään työsopimuksina, kun taas virkasuhteisia henkilöitä työskentelee vain julkisella puolella, eli valtiolla ja kunnalla. Myös julkisella puolella solmitaan työsopimuksia. Virkasuhteen keskeinen tunnusmerkki on se, että siinä työskentelevä henkilö käyttää työssään julkista valtaa. Jos näin ei ole, tulisi virkasuhteen sijasta sopia työsopimus.

Mitä eroa on virka- ja työsuhteen syntymisellä?

Työsuhde solmitaan tekemällä työsopimus, jossa kumpikin osapuoli on tietyssä määrin yhdenvertaisessa neuvotteluasemassa. Käytännössä työnantajalla on usein suurempi valta määrätä työsuhteessa noudatettavista ehdoista. Tätä asetelmaa toisaalta tasapainottaa työntekijän etuja suojelevat työehtosopimukset, joissa on sovittu monista työntekijän neuvotteluasemaa parantavista seikoista. Virkasuhde syntyy puolestaan virkaan asettamisella, johon vaaditaan virkaan asetettavan henkilön suostumus. Kyseessä ei ole vapaa neuvottelutilanne, eikä siten palkkaneuvottelut tai muista työsuhteen ehdoista neuvotteleminen tule usein kyseeseen.  Kyse ei siis ole vapaasta sopimisesta, vaan suostumuksensa antanut henkilö asetetaan hoitamaan virkaa yksipuolisella päätöksellä.

Mitä eroa on virka- ja työsuhteen purkamisella?

Työsuhde voidaan purkaa molemmin puolin työsopimuksen irtisanomisella. Tällöin työsuhteen voimassaolo päättyy irtisanomisajan kuluttua. Virkamiesten virkasuhteiden pysyvyyttä ja virkamiehen oikeutta pysyä virassaan suojataan paremmin kuin työntekijän vastaavaa oikeutta. Virkasuhde ei katkea, vaikka irtisanominen tapahtuisi lainvastaisesti. Lisäksi virkamiehen irtisanomiskynnys on korkeampi kuin työsuhteisen työntekijän, eli virkamiehen irtisanominen on mahdollista lähinnä viran lakkauttamistilanteessa.

Mitä eroa on virkamiehen ja työntekijän vastuilla?

Työsuhteessa työntekijä vastaa virheistään suhteessa suoraan työnantajaan, mutta työntekijän kolmannelle osapuolelle aiheuttamat vahingot korvaa työnantaja. Työntekijä ei siten ole suoraan korvausvelvollinen kolmannelle osapuolelle. Jos työntekijä on aiheuttanut kolmannelle koituneen vahingon tahallaan, on hän vastuussa sen korvaamisesta yhdessä työnantajansa kanssa. Työnantajan vastuuta työntekijän aiheuttamista vahingoista kutsutaan isännänvastuuksi. Työntekijänvastuulla tarkoitetaan yleensä tätä toissijaista vahingonkorvausvelvollisuutta.

Virkasuhteessa virkamiehelle kuuluu virkavastuu, jonka mukaan virkamiehen tulee vastata virassa tekemistään toimista ja ottaa vastaan niiden seuraamukset. Virkamiehen tai viranhaltijan vastuu on siis jossain määrin työntekijän vastuuta laajempi. Virkavastuu voi konkretisoitua vahingonkorvausvastuuna, rikosoikeudellisena vastuuna tai kurinpidollisena vastuuna.

Vahingonkorvausvastuulla tarkoitetaan virkamiehen velvollisuutta korvata virheellisen toimintansa aiheuttamat kulut vahingonkärsijälle. Rikosoikeudellinen vastuu tulee kysymykseen, jos virkamies on tehnyt rikoslaissa määritellyn virkarikoksen. Kurinpidollisella vastuulla tarkoitetaan puolestaan virkamiehen toimintaan kohdistuvia varoituksia, huomautuksia tai mahdollisesti irtisanomisia. Kurinpidollisia keinoja käytetään jos virkamies on tarpeeksi vakavalla tavalla rikkonut virkavelvollisuuksiaan, esimerkiksi antamalla virheellisen päätöksen tai vaikkapa työaikamääräysten toistuvalla rikkomisella.

Varoitukset

  • Vaikka työ- ja virkasuhteita koskeva oikeudellinen sääntely on monelta osin samankaltaista, on sääntelyssä tiettyjä olennaisia eroja jotka tulisi huomioida yksittäistapauksissa. Voisi katsoa että suurimmat eroavuudet liittyvät virkamiehen vastuisiin.
  • Virkasuhteen ehdoista ei ole mahdollista sopia yhtä vapaasti kuin työsuhteen ehdoista.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi

Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.

Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:

  • maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
  • maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
  • halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.

Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.


 

Selaa lakitietoa

 

[chatbot]