Minilex - Lakipuhelin

Tytäryhtiön konkurssi

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Tytäryhtiön konkurssi voi aiheuttaa konsernin muihin yhtiöihin epäedullisina heijastuvia vaikutuksia, sillä konserniin kuuluvat yhtiöt muodostavat yhdessä taloudellisen kokonaisuuden. Tästä huolimatta konserni ei kokonaisuudessaan voi olla yksikkönä konkurssin kohde vaan jokaisen konserniyhtiön maksukyvyttömyys käsitellään omana asianaan. Niinpä tytäryhtiön joutuessa konkurssiin konsernin toinen yhtiö voikin jatkaa toimintaansa normaalisti ja kolmas joutua saneerauksen kohteeksi. Konserniyhtiöiden kesken vallitseva tosiasiallinen riippuvuus otetaan kuitenkin huomioon kotimaisessa konkurssilainsäädännössä tiettyjen erityissäännösten muodossa.

Konserniksi kutsutaan sellaista yritysten muodostamaa ryhmää, jossa yhdellä yrityksellä on määräysvalta toisessa koti- tai ulkomaisessa yrityksessä. Määräysvallalla tarkoitetaan sitä, että yrityksellä esimerkiksi on yli puolet toisen yrityksen osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai oikeus nimittää tai erottaa jäseniä toisen yrityksen hallituksessa. Määräävää yritystä kutsutaan konsernissa emoyhtiöksi ja määräysvallan alaisia yrityksiä tytäryhtiöiksi. Tytäryhtiöitä voi konsernissa olla yksi tai useampi.

Kotimainen konkurssilainsäädäntö pyrkii käytännön syistä siihen, että samaa konsernia koskevat konkurssiasiat käsiteltäisiin yhdessä tuomioistuimessa. Konkurssissa pätee yleensä sääntö, jonka mukaan konkurssiasian on toimivaltainen käsittelemään vain se tuomioistuin, jonka alueelle konkurssi paikantuu. Jos konkurssivelallinen on yritys, konkurssi käsitellään siis normaalisti tuomioistuimessa, jonka alueelta käsin yrityksen hallintoa hoidetaan. Konserniyhtiötä koskeva konkurssihakemus on kuitenkin mahdollista käsitellä myös sellaisessa tuomioistuimessa, joka olisi toimivaltainen käsittelemään konserniin kuuluvan toisen yhtiön konkurssiasiaa. Konsernin tytäryhtiötä koskeva konkurssihakemus on siten mahdollista käsitellä myös esimerkiksi emoyhtiön alueen tuomioistuimessa. Kannattaa myös huomata, ettei tässä tapauksessa emoyhtiön itse tarvitse olla konkurssissa. Hakemuksen käsittelemisen toisessa tuomioistuimessa täytyy kuitenkin olla tarkoituksenmukaista. Hakemuksen käsittelyn ohella myös muut konserniyhtiön konkurssia koskevat asiat on mahdollista siirtää tällä tavoin käsiteltäviksi konsernin toisen yhtiön alueelliseen tuomioistuimeen.

Toinen konserniyhtiön konkurssia koskeva kotimainen erityissäännöksemme liittyy pesänhoitajan määräämiseen. Vaikka konkurssissa jokaisella konkurssipesällä on pääsääntöisesti oma pesänhoitajansa, konserniyhtiöiden konkurssissa tästä on mahdollista poiketa siten, että useammalle konkurssissa olevalle konserniyhtiölle määrätäänkin yhteinen pesänhoitaja. Tämä on kuitenkin mahdollista vain, jos yhteisen pesänhoitajan määrääminen on tarkoituksenmukaista eikä aiheuta konkurssiasioiden käsittelyä olennaisesti vaikeuttavia eturistiriitoja. Tällaisten eturistiriitojen välttämiseksi voikin toisinaan olla tarkoituksenmukaisempaa määrätä konserniyhtiöille yhteisen pesänhoitajan sijaan konkurssipesien omien pesänhoitajien oheen ns. erityinen pesänhoitaja hoitamaan vain yksittäisiä konserniasioita.

On syytä muistaa, että yllä mainittu koskee vain sellaisia konserniyhtiöiden konkursseja, joissa yhtiöiden konkurssit paikantuvat ainoastaan Suomeen. Jos sen sijaan onkin kyse kansainvälisestä konsernista, jonka yhtiöt ovat samanaikaisesti konkurssissa esimerkiksi Suomessa ja toisessa EU-maassa, sovelletaan tilanteeseen kotimaisen konkurssilain sijaan EU:n säännöksiä. Lisätietoa asiasta voi kysyä esimerkiksi Minilexin lakimiehiltä.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa