Minilex - Lakipuhelin

Syyteharkinta esitutkinnan jälkeen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Esitutkinnan päätyttyä asia siirtyy poliisilta viralliselle syyttäjälle syyteharkintaa varten. Syyteharkinnassa syyttäjä arvioi esitutkinta-aineiston perusteella, tuleeko asiassa nostettavaksi syyte. Syyte on nostettava, kun on olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Syyttäjä voi myös päätyä olemaan nostamatta syytettyä laissa säädettyjen edellytysten täyttyessä.

Ennen syyteratkaisun tekemistä syyttäjä voi kutsua asianosaisen ja hänen avustajansa tai asiamiehensä suulliseen neuvotteluun, jos se on eduksi syyteratkaisun tekemiselle tai asian käsittelylle tuomioistuimessa. Tällainen menettely tulee kyseeseen lähinnä silloin, kun esitutkinta-aineisto on erityisen laaja tai kun kysymys on tavanomaista monimutkaisemmasta rikosasiasta. Milloin rikoksesta epäilty on alle 18-vuotias, syyttäjän on kiireellisesti ratkaistava, nostaako hän rikoksesta syytteen epäiltyä vastaan. Myös syyte on tällöin nostettava ilman viivytystä.

Nostaessaan syytteen syyttäjä laatii ja toimittaa haastehakemuksen tuomioistuimelle. Haastehakemus sisältää kuvauksen syytetyn teosta sekä ilmoituksen siitä, mistä rikoksesta vaaditaan rangaistusta. Syyttäjällä on ensisijainen syyteoikeus. Asianomistajalla ei ole oikeutta nostaa syytettä, ennen kuin syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta. Asianomistajarikoksista virallinen syyttäjä saa nostaa syytteen ainoastaan, jos asianomistaja on tehnyt syyttämispyynnön.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa