- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ryöstö on määritelty Suomen rikoslaissa sellaiseksi rikokseksi, jossa uhrilta pyritään anastamaan omaisuutta väkivaltakeinoja käyttäen tai niillä uhkaillen. Ryöstön uhriksi joutuneella on oikeus tehdä tapahtumasta rikosilmoitus, mikä osaltaan voi olla edellytys esimerkiksi mahdolliselle myöhemmälle vahingonkorvausvaateelle.
Rikosilmoitus kannattaa tehdä mahdollimman pian tapahtuneen jälkeen, sillä poliisin on mahdollisen esitutkinnan koittaessa helpompi tutkia rikosta, koska tapahtuma on tuore. Toinen tärkeä asia rikosilmoituksen tekemisen lisäksi olisi tarpeen vaatiessa lääkärin luona käyminen. Mikäli ryöstöstä on aiheutunut fyysisiä oireita tai muita ruumiillisia vammoja, tulisi uhrin hakeutua lääkäriin mahdollisimman pian, sillä lääkärintodistuksesta voi olla hyötyä myöhemmin, kun vahingonkorvauksia haetaan tai jos tapaus menee tuomioistuimeen käsiteltäväksi.
Kun on tapahtunut rikos, tapaus voidaan saattaa poliisin toimesta esitutkintaan. Esitutkinnan tarkoituksena on selvittää mitkä ovat ryöstön tarkat tapahtumavaiheet, osapuolet sekä minkälaisia vahinkoja ryöstö on aiheuttanut. Ryöstön uhri toimii poliisin kuulustelussa asianomistajana ja kertoo totuudenmukaisen kertomuksen tapahtuneesta. Nämä selvitykset voivat toimia pohjana myöhemmälle mahdolliselle vahingonkorvauksen vaatimiselle.
Ryöstön uhrilla on oikeus saada vahingonkorvausta aiheutuneesta vahingosta. Ryöstäjä on siis velvollinen korvaamaan uhrille aiheuttamansa aineelliset ja aineettomat vahingot, mukaan lukien esimerkiksi lääkärikulut, anastetut esineet, matkakulut ja muut vastaavat. Uhrin on joissakin tapauksissa mahdollista saada korvausta myöskin henkisestä kärsimyksestä.
Syyteharkinnasta tapaus etenee mahdollisesti tuomioistuimen käsittelyyn. Syyttäjä ei kuitenkaan aina nosta syytettä; esimerkiksi silloin, jos tapahtumasta ei ole tarpeeksi todisteita tai näyttöä tai tapaus on jo etukäteen osapuolten kesken sovittu, voi olla tapauskohtaisesti perusteltua jättäää syyte nostamatta ja tapaus viemättä oikeusteitse eteenpäin.
Sovittelu on yksi mahdollinen asian ratkaisumuoto, mutta se edellyttää molempien osapuolten suostumusta asiaan. Jos tapaus menee oikeuden käsittelyyn, käsittely aloitetaan käräjäoikeudessa. Tuomioistuimen päätöksiin on sekä ryöstön uhrilla että rikoksen tekijällä oikeus hakea muutosta valittamalla.
Ryöstön oikeudellinen käsittely ei siis juurikaan eroa toimintatavoiltaan muiden rikosasioiden käsittelystä; Ryöstön uhriksi joutumisen kohdalla on kuitenkin hyvä huomioida, että tällöin on oikeutettu myös erilaisiin tukipalveluihin, kuten esimerkiksi rikosuhripäivystykseen, josta voi saada apua tukea ja tarpeellista tietoa oman tilanteensa käsittelyyn.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Selaa lakitietoa