Minilex - Lakipuhelin

Rikoslaki ja työturvallisuusrikos

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

 

Työnantajalla on vastuu työntekijöidensä turvallisuudesta ja turvallisten työskentelyolosuhteiden järjestämisestä. Työturvallisuutta koskevassa lainsäädännössä asetetaan työnantajalle velvollisuuksia työturvallisuuden toteuttamiseksi. Vakavista työturvallisuutta koskevista rikkomuksista voi seurata rikosoikeudellinen seuraamus. Rikoslaissa on säädetty rangaistavasta työturvallisuusrikoksesta.

Työturvallisuusrikoksesta voidaan rankaista työnantajaa tai tämän edustajaa, joka tahallaan tai huolimattomuudella rikkoo työturvallisuusmääräyksiä, aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan taikka mahdollistaa työturvallisuusmääräysten vastaisen tilan jatkumisen laiminlyömällä valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä tai jättämällä huolehtimatta taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista tai muista työsuojelun edellytyksistä.

Milloin kyse on työturvallisuusrikoksesta?

Perinteisessä työturvallisuusrikoksessa on kyse työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Kyse voi olla esimerkiksi vaarallisen työvälineen tarpeellisilla suojavälineillä varustamatta jättämisestä, josta aiheutuu vaaraa työntekijöille. Rangaistusvastuun syntyminen ei edellytä sitä, että työntekijä olisi joutunut vaaratilanteeseen. Tiettyjä olosuhteita voidaan pitää lähtökohtaisesti vaarallisena, jolloin kyse on työturvallisuusrikoksesta.

Rangaistusvastuuta ei poista se, että työnantaja ei tunne kaikkia työturvallisuusmääräyksiä. Työnantaja on velvollinen ottamaan selvää määräyksistä ja työn tekemiseen liittyvistä riskeistä. Kuitenkin, jos kyse on täysin ennakoimattomasta puutteesta, jota ei vuosien mittaan ole havaittu, ei työnantaja välttämättä syyllisty työturvallisuusrikokseen. Samoin on, jos työnantaja noudattaa työsuojeluviranomaiselta saamaansa neuvoa, ja vaaratilanne syntyy silti.

Työturvallisuusrikos tulee kyseeseen myös silloin, kun työnantaja tai tämän edustaja aiheuttaa työturvallisuuden tasoon vaikuttaneen puutteellisuuden tai epäkohdan tai sallii tällaisen puutteen tai epäkohdan jatkumisen. Puutteellisuutta voi olla esimerkiksi se, että työpaikan ulkoisessa ympäristössä on turvallisuuteen vaikuttavia puutteita. Epäkohtana voi olla esimerkiksi puuttuvat varoitusmerkinnät työtiloissa, joissa käsitellään vaarallisia aineita.

Työnantajalla on velvollisuus valvoa työn suorittamista ja työturvallisuuden toteutumista. Jos esimiesasemassa oleva laiminlyö valvoa alaistensa työskentelyä ja työturvallisuusmääräysten noudattamista, voi hän syyllistyä työturvallisuusrikokseen. Esimiehen on huomautettava esimerkiksi tarvittavien suojavälineiden käytöstä, jos havaitsee niiden käytössä puutteita. Toisaalta, jos valvontavelvollisella ei ole ollut syytä epäillä henkilösuojainten käytön laiminlyöntiä, saa hän luottaa työntekijöiden toiminnan asianmukaisuuteen. Valvontavastuu on kuitenkin melko ankara. Ylemmän esimiehen on valvottava sitä, että hänen alaisensa esimiehet noudattavat heille määrättyjä turvallisuusvelvoitteita, kuten esimerkiksi sitä, että nämä täyttävät oman valvontavelvoitteensa.

Työnantaja syyllistyy työturvallisuusrikokseen myös, jos taloudellisista, toiminnan järjestämistä koskevista ja muista työsuojelun edellytyksistä jätetään huolehtimatta. Kyse on yleensä tällöin ylempään johtoon kohdistuvasta velvoitteesta. Kyseeseen voivat tulla esimerkiksi riittävien henkilösuojainten hankkiminen, turvallisuuskoulutusten järjestäminen, työjohdon kouluttaminen ja työnteon organisointi siten, että työsuojelusta voidaan huolehtia tehokkaasti.

Vastuun kohdentuminen

Vaadittavien työturvallisuustoimenpiteiden ja turvallisuustason saavuttaminen edellyttää työnantajaorganisaation eri tasolla toimivien vastuuhenkilöiden yhteistyötä. Ylin johto on vastuussa työn järjestämiseen liittyvistä organisatorisista asioista. Alempien esimiesten kohdalla vastuu voi kohdentua heidän valvontavelvollisuutensa piiriin kuuluvien asioiden laiminlyönnistä. Jos alempaa esimiestä ei voida asettaa vastuuseen esimerkiksi puutteellisen työhön perehdyttämisen ja vähäisten toimintavaltuuksiensa vuoksi, puutteellisuudet ovat usein johtuneet ylemmän yritysjohdon laiminlyönneistä työsuojelun organisoimisessa.

Rikoslain mukaan vastuu kohdentuu siihen, jonka velvollisuuksien vastainen teko tai laiminlyönti on. Huomioitavia asioita ovat siten henkilö asema, hänen tehtäviensä ja toimivaltuuksiensa laatu ja laajuus sekä hänen osuutensa lainvastaisen tilan syntymiseen tai jatkumiseen.

Vähäisiä rikkomuksia ei välttämättä pidetä työturvallisuusrikoksena

Vähäisempiä rikkomuksia ei välttämättä rangaista työturvallisuusrikoksena. Kyse on tällöin työturvallisuusrikkomuksesta, josta voi seurata sakkorangaistus. Työturvallisuusrikkomuksesta on kyse silloin, kun laiminlyönnin merkitys työturvallisuuden kokonaisuuden kannalta on vähäinen. Esimerkkejä yleisistä työturvallisuusrikkomuksista voidaan mainita tarvittavan suojalaitteen, kuten kaiteen, puutteellisuus, työlupaa ja ilmoitusta koskevat rikkeet ja työturvallisuuslain nähtävänä pitämisen laiminlyönti.

Kuitenkin, jos määräysten rikkominen osoittaa yleistä välinpitämättömyyttä ja piittaamattomuutta työsuojeluvaatimuksia kohtaan tai on omiaan vaarantamaan toisten turvallisuutta, on kyse tällöin työturvallisuusrikoksesta.

Rangaistusseuraamus

Työturvallisuusrikoksesta voidaan tuomita sakko- tai vankeusrangaistus. Vankeusrangaistuksen enimmäispituus on yksi vuosi, ja se voidaan tuomita ehdollisena tai ehdottomana. Lisäksi työturvallisuusrikokseen syyllistynyt voidaan tuomita maksamaan vahingonkorvauksia, jos rikoksen johdosta on aiheutunut vahinkoa.

Vinkit

- Työnantajalla on velvollisuus valvoa, että työntekijät noudattavat turvallisuusmääräyksiä

- Työnantajan on oltava tietoinen toimintaansa koskevista työturvallisuusmääräyksistä ja riskeistä

Varoitukset

- Jos työtapaturmassa sattuu henkilövahinkoja, voidaan työnantaja tai tämän edustaja tuomita erikseen esimerkiksi kuolemantuottamuksesta tai vammantuottamuksesta

- Työturvallisuutta koskeva rikos voi johtaa myös työoikeudellisiin sanktioihin, kuten työsopimuksen irtisanomiseen.

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa