Minilex - Lakipuhelin

Rikoslaissa säädetään työrikoksista

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Suomen rikoslaissa säädetään rangaistavaksi tietyt työrikokset. Työrikokset voidaan jakaa työsuojelurikoksiin sekä työsuhdetta ja kollektiivista työoikeutta koskeviin kriminalisointeihin.

Työturvallisuusrikos on rikos, johon voi syyllistyä työnantaja tai työnantajan edustaja. Työturvallisuusrikokseen syyllistyy työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo työturvallisuusmääräyksiä, taikka aiheuttaa työturvallisuusmääräysten vastaisen puutteellisuuden tai epäkohdan. Kyseessä voi olla työturvallisuusrikos myös silloin, kun työnantaja tai tämän edustaja laiminlyö työturvallisuusmääräysten noudattamisen tai jättää huolehtimatta esimerkiksi taloudellisista työsuojelun edellytyksistä. Työturvallisuusrikoksessa kyse voi olla näin ollen siitä, että työnantaja rikkoo määräyksiä, taikka siitä, että hän laiminlyö tietyn työturvallisuusseikan.

Työaikasuojelurikos on kyseessä silloin, kun työnantaja tai tämän edustaja tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta laiminlyö työaika- tai vuosilomakirjanpidon työntekijän vahingoksi, tai pitää kirjanpitoa väärin, muuttaa, kätkee tai tekee sen mahdottomaksi lukea. Työaikasuojelurikoksen tunnusmerkistö voi täyttyä myös silloin, kun työnantaja tai tämän edustaja menettelee työaika- tai vuosilomalainsäädännössä rangaistavaksi säädetyllä tavalla huolimatta työsuojeluviranomaiselta saadusta kehotuksesta, määräyksestä tai kiellosta.

Työsyrjintä säädetään rangaistavaksi teoksi rikoslaissa. Työsyrjintään syyllistyy työnantaja tai tämän edustaja, joka työpaikasta ilmoittaessaan, työntekijää valitessaan tai palvelussuhteen aikana ilman painavaa, hyväksyttävää syytä asettaa työnhakijan tai työntekijän epäedulliseen asemaan tämän henkilöön liittyvän seikan vuoksi. Rangaistava työsyrjintä voi lain mukaan tapahtua esimerkiksi rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän, ihonvärin, kielen, sukupuolen tai perhesuhteiden perusteella. Myös uskonnon, yhteiskunnallisen mielipiteen tai muun näihin rinnastettavan seikan takia epäedulliseen asemaan asettaminen voi täyttää työsyrjinnän tunnusmerkistön.

Laissa säädetään omana rikoslajinaan rangaistavaksi kiskonnantapainen työsyrjintä. Kiskonnantapainen työsyrjintä on kyseessä silloin, kun työsyrjinnässä työntekijä tai työnhakija asetetaan huomattavan epäedulliseen asemaan hyväksikäyttäen tämän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä tai muuta vastaavaa seikkaa.

Työntekijöiden edustajien oikeuksien loukkaaminen on yksi rikoslaissa säädetyistä työrikoksista. Rikokseen syyllistyy työnantaja tai tämän edustaja, joka ilman laissa säädettyä perustetta irtisanoo, erottaa tai lomauttaa luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun, työsuojeluvaltuutetun, henkilöstön tai työntekijän edustajan tai yhteistoimintaedustajan, taikka muuttaa hänen työsuhteensa osa-aikaiseksi.

Työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaamiseen voi syyllistyä työnantajan ja työnantajan edustajan lisäksi myös työntekijä, joka estää työntekijöiden järjestäytymistä. Rangaistava teko on kyseessä silloin, kun jokin edellä mainituista tahoista estää työntekijää perustamasta luvallisen ammatillisen tai poliittisen yhdistyksen, tai käyttää oikeuttaan liittyä tai kuulua sellaiseen. Rangaistava työntekijöiden järjestäytymisvapauden loukkaaminen on kyseessä myös silloin, kun työnantaja tai tämän edustaja taikka työntekijä estää työntekijöitä asettamasta tai valitsemasta työpaikalle luottamusmiehen, luottamusvaltuutetun tai työsuojeluvaltuutetun.

Työnvälityksen maksukiellon rikkominen on yksi rikoslaissa säädetyistä työrikoksista. Tekoon syyllistyy se, joka työnvälityksen maksukiellon vastaisesti perii maksun henkilöasiakkaalta.

Myös luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttö on säädetty rangaistavaksi rikoslaissa. Rikokseen syyllistyy työnantaja tai tämän edustaja, joka ottaa palvelukseensa tai pitää palveluksessansa ulkomaalaisen, jolla ei ole työntekijän oleskelulupaa taikka muunlaista Suomessa työntekoon oikeuttavaa lupaa. Luvaton ulkomaisen työvoiman käyttö on kyseessä myös silloin, kun urakan antaja tai työn teettäjä tai heidän edustajansa laiminlyö varmistuksen siitä, että urakointityössä tai vuokratyövoimana työskentelevillä ulkomaalaisilla on työntekijän oleskelulupa tai muu Suomessa työntekoon oikeuttava lupa. 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa