Minilex - Lakipuhelin

Rangaistusmääräysmenettely vähäisille ja selville rikoksille

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Rangaistusmääräysmenettelyn piiriin kuuluvat vähäiset ja selvät rikosasiat, joita ei käsitellä tuomioistuimessa, vaan kirjallisessa menettelyssä syyttäjän toimesta. Asia voidaan käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä, jos epäilty tunnusta teon ja hyväksyy siitä määrättävän seuraamuksen. Käsittely edellyttää myös epäillyn ja asianomistajan suostumista asian käsittelyyn tässä menettelyssä.

Rangaistusmääräysmenettelyssä voidaan käsitellä rikoksia, joista ei ole säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta. Samoin rangaistus laillisesti vahvistetun uhkasakkokiellon rikkomisesta kuuluu rangaistusmääräysmenettelyn piiriin. Rangaistusmääräysmenettelyssä voidaan määrätä rangaistukseksi sakkorangaistus ja enintään 1 000 euron suuruinen menettämisseuraamus. Rangaistus voidaan määrätä myös silloin, kun rikkomuksesta saattaa seurata muukin seuraamus kuin sakko tai enintään 1000 euron suuruinen menettämisseuraamus, jos rikkomuksen tehnyttä ei vaadita tuomittavaksi siihen. Laissa on erikseen säädetty, että virkarikoksia, merilain tai sotilasoikeudenkäyntilain mukaisia asioita ei saa käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä.

Asiaa ei saa käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä, ellei asianomistaja ja epäilty ole antanut siihen suostumustaan. Epäilty ja asianomistaja voivat peruuttaa suostumuksensa siihen asti, kunnes asia on ratkaistu. Peruutuksesta on ilmoitettava kirjallisesti syyttäjän kansliaan. Suostumus asian käsittelyyn rangaistusmääräysmenettelyssä on puolestaan annettava esitutkintaa suorittavalle virkamiehelle tai syyttäjälle. Epäillyn suostumukseksi katsotaan myös se, mikäli hän maksaa sakon kokonaan tai osaksi 30 päivän kuluessa rangaistusvaatimuksen tiedoksiantamisesta. Virkamiehen on pyrittävä varmistamaan, että epäilty ja asianomistaja ymmärtävät suostumuksen merkityksen ennen sen antamista.

Ennen sakkovaatimuksen tai rangaistusvaatimuksen antamista toimitetaan suppea esitutkinta, jossa selvitetään ainoastaan ne seikat, jotka ovat välttämättömiä seuraamuksen määräämiseksi rangaistusmääräysmenettelyssä. Jos asianomistaja tai epäilty ei ole antanut suostumusta tai epäilty maksanut sakkoa, on esitutkinta suoritettava täydessä laajuudessa. Sakko- tai rangaistusvaatimus on annettava tiedoksi epäillylle heti esitutkinnan päätyttyä tai jos se ei ole mahdollista, mahdollisimman pian sen jälkeen. Sakko- tai rangaistusvaatimus toimitetaan kirjallisena syyttäjälle, joka antaa varsinaisen rangaistusmääräyksen.

Sakkomääräyksen saanut voi tehdä siitä valituksen 30 päivän kuluessa siitä, kun hän on saanut määräyksestä tiedon. Rangaistusmääräyksestä puolestaan pitää tehdä valitus viimeistään 60 päivän kuluessa suostumuksen antopäivästä. Se voidaan siis aina tehdä myös 30 vuorokauden kuluessa. Valitus on tehtävä rikkomuksen tekopaikan käräjäoikeuteen.

Rangaistusmääräysmenettely on siis tarkoitettu vähäisiä ja selviä rikoksia varten. Asianosaisen on syytä huomioida, että käsittelyyn tässä menettelyssä sisältyy sekä hyviä että huonoja puolia. Hyvinä puolina ovat asianosaiselle koituvien kustannusten säästö, koska menettelystä ei aiheudu oikeudenkäyntimaksuja tai avustajan kustannuksia. Huonoina puolina taas se, että tällainen suppea käsittely voi osaltaan vaarantaa asianosaisen oikeusturvan, koska menettelyssä ei voida ottaa vastaan esimerkiksi suullista todistelua. Menettelyssä ei myöskään voi esittää esimerkiksi vahingonkorvausvaatimuksia. Mikäli asianosainen harkitsee asiansa käsittelyä rangaistusmääräysmenettelyssä, voi hän kysyä lakimieheltä, millaisia etua ja riskejä hän voi omassa asiassaan odottaa.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa