Minilex - Lakipuhelin

Rahanpesu rikoslaissa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Rahanpesurikoksia koskevalla sääntelyllä on tarkoituksena ehkäistä rikollisuutta vaikeuttamalla rikoksella saadun omaisuuden hyödyntämistä. Rahanpesussa on kyse toimenpiteistä, joilla rikoksella hankitun omaisuuden tai rikoksen tuottaman hyödyn rikolliseen alkuperään viittaavat ominaisuudet pyritään peittämään. Usein kyse on näennäisistä oikeustoimista, joiden avulla rikoksella hankittu omaisuus saadaan näyttämään lailliselta.

Rahanpesurikos edellyttää esirikosta

Jotta henkilö voi syyllistyä rahanpesurikokseen, täytyy sitä edeltää jokin rikos, jonka avulla on saatu hankittua omaisuutta laittomasti. Rahanpesutoimet kohdistuvat tällä esirikoksella saatuun omaisuuteen tai hyötyyn. Esirikoksia ei ole tarkemmin määritelty kuten kätkemisrikoksen kohdalla, vaan riittävää on, että omaisuus on rikoksella hankittua tai sen sijaan tullutta. Esirikoksen tekijää tai osallista ei rangaista esirikoksesta tuomitsemisen ohella samaan omaisuuteen kohdistuvasta rahanpesusta. Yleisin esirikos rahanpesurikoksissa lienee huumausainerikos.

Rahanpesurikokseen syyllistyy se, joka ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää, välittää tai pitää hallussaan rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai näiden tilalle tullutta omaisuutta hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset. Rahanpesurikokseen syyllistyy myös se, joka peittää tai häivyttää rikoksella hankitun omaisuuden, rikoksen tuottaman hyödyn taikka näiden tilalle tulleen omaisuuden todellisen luonteen, alkuperän, sijainnin tai siihen kohdistuvat määräämistoimet tai oikeudet taikka avustaa toista tällaisessa peittämisessä tai häivyttämisessä.

Rahanpesurikoksen kohde

Rahanpesun kohteena voi olla mikä tahansa rikoksella hankittu omaisuus, vaikka yleensä kyse onkin käteisestä tai pankkitilillä olevasta rahasta. Kohteena voi olla myös rikoksella hankitun omaisuuden sijaan tullut omaisuus, esimerkiksi varastetuilla rahoilla hankitut korut tai auto. Sillä ei ole merkitystä, kuinka monta kertaa omaisuus on vaihtunut, kun sen alkuperä on rikoksella hankittu. Myöskään se, että sijaan tullut omaisuus on vain osittain rahoitettu rikoksella hankitulla omaisuudella, ei estä rahanpesurikoksen soveltumista.

Rahanpesun kohteena voi olla myös kaikentyyppinen rikoshyöty, kuten veropetoksella saatu hyöty.

Tekomuodot

Rahanpesuun syyllistyy se, joka ottaa vastaan rikoksella hankittua tai näiden sijaan tullutta omaisuutta tai hyötyä. Myös tällaisen omaisuuden tai hyödyn käyttäminen, esimerkiksi ostelemalla muita hyödykkeitä, on rahanpesuna rangaistavaa. Toisenlaiseksi muuttamisella tarkoitetaan esimerkiksi huumausainerikoksella saadun rahan muuttamista toiseksi valuutaksi. Myös rikoksella hankitun omaisuuden tai hyödyn välittäminen toiselle on rahanpesuna rangaistavaa, vaikka välittäjänä toimiva välikäsi ei saisikaan omaisuutta tai hyötyä omaan hallintaansa. Rahanpesua voi olla myös rikoksentekijän auttaminen ottamalla rikoksella hankittuja varoja säilöön, jotta ne eivät paljastuisi viranomaisille.

Yleisenä edellytyksenä näille kaikille eri tekomuodoille on hyödyn tavoittelu itselle tai toiselle tai omaisuuden tai hyödyn laittoman alkuperän peittämis- tai häivyttämistarkoitus. Tarkoituksena voi olla myös esirikoksentekijän avustaminen, jotta tämä välttäisi rikoksensa johdosta koituvat oikeudelliset seuraamukset, kuten rangaistusvastuun tai menettämisseuraamuksen.

Rangaistavaa rahanpesua on myös rikoksella hankitun omaisuuden, rikoshyödyn tai näiden tilalle tulleen omaisuuden todellisen luonteen, alkuperän, sijainnin tai siihen kohdistuvien määräämistointen tai oikeuksien peittäminen tai häivyttäminen. Myös peittämisessä ja häivyttämisessä avustaminen on rangaistavaa. Peittelyssä on käytännössä usein kyse näennäisoikeustoimesta, jonka avulla laittomasti hankittu omaisuus saadaan näyttämään lailliselta, esimerkiksi valheellisen velkakirjajärjestelyn avulla. Omaisuuden sijainnin peittely voi tapahtua esimerkiksi tekaistulla varallisuuden siirrolla toiseen maahan.

Myös yritys on rangaistava.

Tekijän tahallisuus ja rangaistusseuraamus

Rahanpesusta rangaistaan vain, jos teko on ollut tahallinen. Tekijällä on siten oltava ollut tietoisuus omaisuuden laittomasta alkuperästä. Sen sijaan sillä ei ole merkitystä, onko tekijä tiennyt, millä nimenomaisella rikoksella omaisuus tai hyöty on hankittu. Rahanpesusta voidaan lisäksi rangaista, vaikka esirikoksen tekijää ei olisi tuomittu rangaistukseen. Jos esirikoksen tekijää ei ole saatu kiinni ja vastuuseen, ei se siten estä rahanpesusta tuomitsemista. Rahanpesurikoksesta voidaan tuomita luonnollinen henkilö ja oikeushenkilö, esimerkiksi yritys.

Rahanpesusta on säädetty rangaistusseuraamukseksi sakkoa tai vankeutta. Vankeusrangaistuksen enimmäispituus on kaksi vuotta, ja se voidaan tuomita joko ehdollisena tai ehdottomana. Oikeushenkilöä ei luonnollisesti voida tuomita vankeusrangaistukseen, vaan rangaistusseuraamus on tällöin yhteisösakko.

Vinkit

  • Rahanpesurikos edellyttää aina esirikosta. Esirikoksen tekijää ei rangaista erikseen rahanpesurikoksesta
  • Tekijältä edellytetään tietoisuutta omaisuuden tai hyödyn laittomasta alkuperästä, jotta kysymyksessä voisi olla rangaistava rahanpesu

Varoitukset

  • Jos lain nojalla ilmoitusvelvollinen jättää ilmoittamatta epäilyttävästä rahanpesuun viittaavasta toiminnasta, voi hän syyllistyä rahanpesun ilmoitusrikkomukseen

 

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa