- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Joka
- ottaa vastaan, käyttää, muuntaa, luovuttaa, siirtää, välittää tai pitää hallussaan rikoksella hankittua omaisuutta, rikoksen tuottamaa hyötyä tai näiden tilalle tullutta omaisuutta hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä tai peittääkseen tai häivyttääkseen hyödyn tai omaisuuden laittoman alkuperän tai avustaakseen rikoksentekijää välttämään rikoksen oikeudelliset seuraamukset taikka
- peittää tai häivyttää rikoksella hankitun omaisuuden, rikoksen tuottaman hyödyn taikka näiden tilalle tulleen omaisuuden todellisen luonteen, alkuperän, sijainnin tai siihen kohdistuvat määräämistoimet tai oikeudet taikka avustaa toista tällaisessa peittämisessä tai häivyttämisessä,
on tuomittava rahanpesusta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi (2) vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
Rahanpesu:
Esitöiden mukaan rahanpesulla tarkoitetaan rikollisesta toiminnasta peräisin olevan varallisuuden muuntamista tai siirtämistä lailliseen liiketoimintaan tarkoituksena peittää rahojen todellinen alkuperä. Rahanpesun tarkoituksena on saada laittomasti hankitut varat näyttämään laillisilta.
Rahanpesussa henkilön tulee pestä rikokseen perustuvaa varallisuutta eli ns. likaista rahaa, joka voi olla peräisin mistä tahansa taloudellista hyötyä tuottavasta rikoksesta, kuten huumausainerikoksesta, veropetoksesta tai näpistyksestä. Raha voi olla myös peräisin teosta, joka on säädetty rangaistavaksi muussa laissa kuin rikoslaissa.
Esirikos:
Rahanpesu edellyttää aina esirikosta. Rikosta, joka tuottaa likaista rahaa, kutsutaan rahanpesurikoksen esirikokseksi. Esirikosta, sen tekijää tai milloin rikos on tehty ei tarvitse yksilöidä, mutta esirikoksesta on tullut saada taloudellista hyötyä. Esirikosten joukkoa ei ole rajattu, joten omaisuus sattaa olla millä tahansa rikoksella saatua, esimerkiksi rangaistavaa voi olla näpistysrikoksella saadun omaisuuden häivyttäminen tai peittäminen. Riittäväksi nousee, että tuomioistuin pystytään vakuuttamaan siitä, että esirikos on tehty eli ei tarvitse näyttää toteen rikosasioiden tavallista kriteeriä siitä, että esirikoksesta ei ole jäänyt varteenotettavaa epäilyä. Näyttöä harkittaessa tulee huomioida esirikostyyppi ja esirikoksen tekokonteksti.
Nykyään esirikokseen osallisen tekemää rahanpesua kutsutaan ns. itsepesuksi. Esirikoksen on oltava sekä tekopaikan lainsäädännön että Suomen lain mukaan rangaistava teko, joka on tuottanut taloudellista hyötyä. Rahanpesu vanhentuu esirikoksesta riippumatta ja myöskään esirikoksen vanhentuminen ei ole esteenä rahanpesusäännöksen soveltamiselle.
Kansainvälisyys:
Rahanpesu muodostaa uhkan lailliselle taloudelle ja yhteiskuntajärjestykselle. Rahanpesutapauksille on tyypillistä, että ne ovat tosiseikoiltaan ja todistusaineistoltaan melko laajoja. Rahanpesukriminalisoinnit perustuvat vahvasti kansainväliseen kriminaalipolitiikkaan sekä eurooppaoikeudellisiin velvoitteisiin. Jotta rahanpesun kriminalisointi olisi tehokasta tulisi siihen puuttua yhtäläisesti eri maissa, sillä ongelmaksi voisi muodostua se, että jotkut maat muuttuvat ympäristöiksi, joissa olisi mahdollista pestä rahaa ilman rangaistuksen uhkaa.
Peittämis -ja häivyttämistarkoitus:
Rahanpesun tekotavat jaetaan kahteen ryhmään tarkoituksen ja seurauksen mukaan:
- ovatko vastaajan vastaanottamat, käyttämät tai eri tavoin käsittelemät varat peräisin rikoksella saadusta hyödystä ja mikä on vastaajan tietoisuus tästä. On otettava erikseen vielä kantaa siihen, onko vastaaja toiminut varojen laittoman alkuperän peittämis- tai häivyttämistarkoituksessa
- ovatko vastaajan toimet aiheuttaneet sanotun omaisuuden alkuperän peittymisen tai häivyttämisen.
Rahanpesuna rangaistavaa on rikoshyödyn peittämis- tai häivyttämistarkoituksessa tapahtunut rikoshyödyn vastaanottaminen, käyttäminen, muuntaminen, luovuttaminen, siirtäminen ja välittäminen. Luettelo rahanpesun tekotavoista on tyhjentävä.
Rahanpesuksi katsotaan toiminta, jonka tarkoituksena on peittää tai häivyttää varojen laiton alkuperä, joka kohdistuu rikosella hankittuun omaisuuteen, rikoshyötyyn tai sen sijaan tulleeseen omaisuuteen, taikka avustaa rikoksentekijää välttämään rikosoikeudelliset seuraamukset. Välttämättä aina tarkoituksena ei ole peittäminen tai häivyttäminen. Esimerkiksi varojen käyttäminen kuluttamalla omiin tarpeisiin voi ilmentää tätä peittämis –tai häivyttämistarkoitusta. Menettelyyn liittyvä varojen alkuperän peittämis –tai hävittämistarkoitus tulee tehdä objektiivisiin tosiseikkoihin perustuen.
Esitöiden mukaan tahallista rikoshyödyn hankkimista ja hallussapitoa voitaneen tarkoitusedellytyksen täyttyessä pitää rangaistavana, koska niiden voidaan katsoa sisältyvän tekotapaluettelon ilmaisuun ”vastaanottaa”. Hallussapidon ei tarvitse tarkoittaa fyysistä hallintaa ja hyvinkin lyhytaikainen hallussapito riittää. Hallussapidosta voi olla kysymys esimerkiksi silloin, kun rikoshyöty on sovitun mukaisesti jossakin tekijän noudettavissa. Tunnusmerkistö toteutuu niin ikään, jos tekijällä on mahdollisuus määrätä rikoshyödyn siirtämisestä paikasta toiseen. Tekijällä ei myöskään tarvitse olla mitään yksinomaista oikeutta tai hallintaa rikoshyötyyn. Jos esimerkiksi useampi henkilö yhteistuumiin ja yhteisymmärryksessä pitää hallussaan rikoshyötyä, heidät voidaan tuomita jokainen tekijöinä tai rikoskumppaneina.
Tahallisuus:
Tahallisuuden täyttyminen ei edellytä yksityiskohtaisia tietoja esirikoksesta, mutta mitä edellytetään on tieto siitä, että varat on saatu rikollisella teolle eli ratkaisevaa on tiedolliset kriteerit. Minkä lisäksi tekijällä on tullut olla tarkoitus hankkia itselle hyötyä tai hänen on täytynyt muutoin peittää tai häivyttää rikoksella hankitun omaisuuden alkuperä. Tahallisuus päätellään myös yleensä teon olosuhteista.
Rajoitussäännökset:
Tärkeää on huomata, että Suomen rikoslaissa on olemassa tiettyjä rajoitussäännöksiä. Ensinnäkin rahanpesusta ei tuomita sitä henkilöä, joka on osallinen siihen rikokseen, josta likainen raha on eli esirikokseen ”osallisia” ei tuomita rahanpesusta. Osallisella tarkoitetaan tässä yhteydessä esirikoksen tekijää, mutta myös rikoskumppania, yllyttäjää ja avunantajaa. Rahanpesusta ei myöskään voi tuomita sitä henkilöä, joka rikoksentekijän kanssa asuu samassa yhteistaloudessa ja, joka ainoastaan käyttää tai kuluttaa yhteistalouden tavanomaisiin tarpeisiin hankkimaa omaisuutta. Käyttämisellä ja kuluttamisella ei tarkoiteta käteisvarojen siirtämistä eri tileille. Esitöiden mukaan rajoitussäännöstä ei katsottu voitavan soveltaa käyttämällä rikoksella saatuja varoja esim. auton osamaksuun tai lomamatkaan. Myöskään salahanke rahanpesuun ei ole rangaistavaa. Suomen lainsäädännössä ns. itsepesu ei ole rangaistavaa eli menettely, jossa rahanpesua edeltävän esirikoksen tekijä pesee omalla rikoksellaan saamaansa omaisuutta tai rikoshyötyä.
Muuta:
Kaikki rahanpesutilanteet eivät välttämättä liity järjestäytyneeseen rikollisuuteen, mutta laajamittaiselle rahanpesulle on tyypillistä, että rikoksella saatuja varoja siirretään maasta toiseen. Törkeäksi rahanpesu muodostuu, kun kohteena on vähintään 15 000 euron varallisuus.
2010-luvulla on yleistynyt myös ns. kyberpesu eli likaisen rahan muuntaminen esimerkiksi virtuaalivaluutaksi ja rahan peseminen internethuutokaupoissa tai online-uhkapeliyhtiössä.
Oikeushenkilön rangaistusvastuu ulottuu rahanpesuun, mutta ei salahankkeeseen törkeän rahanpesun tekemiseksi taikka tuottamukselliseen rahanpesuun.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa