Minilex - Lakipuhelin

Mitä tarkoittaa prosessilegitimaatio?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Asianosaisen puolesta oikeudenkäynnissä voi toimia hänen edustajansa. Edustaja tarvitsee tällöin valtuuden eli prosessilegitimaation, jotta hän voi toimia asianosaisen puolesta. Edustajan valtuus toimia asianosaisen edustajana voi perustua joko suoraan lain säännökseen, viranomaiseen määräykseen tai sitten asianosaisen itsensä esittämään tahdonilmaisuun.

Suoraan lain perusteella toimivasta edustajasta käytetään nimitystä lakimääräinen edustaja. Edustaja toimii lain perusteella silloin, kun asianosainen ei itse ole oikeudenkäyntikelpoinen vajaavaltaisuuden, alaikäisyyden tai oikeushenkilö -ominaisuuden johdosta. Edustajan valtuutus toimia asiassa perustuu siis lakiin eikä asianosaisen tahtoon. Alaikäinen tai täysi-ikäinen vajaavaltainen ei toisaalta pystyisikään itse valtuuttamaan ketään edustajakseen, koska molemmilta puutuu oikeudenkäyntikelpoisuus. Täysi-ikäisen vajaavaltaisen edustajana toimii edunvalvoja tai muu laillinen edustaja. Alaikäisen edustajana toimivat lähtökohtaisesti lapsen vanhemmat. Lapsella voi myös olla lisäksi erillinen edunvalvoja, joka huolehtii lapsen varallisuudesta.

Oikeushenkilö ei myöskään pysty edustamaan itse itseään, vaan se tarvitsee aina ihmisen edustajakseen. Yleensä oikeushenkilön, esimerkiksi osakeyhtiön, hallitus toimii oikeushenkilön lakimääräisenä edustajana. Käytännössä hallitus tai muu päättävä toimielin valtuuttaa erillisen asiamiehen edustamaan oikeushenkilöä.

Tuomioistuin voi myös määrätä henkilölle edunvalvojan silloin, kun asianosainen on sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaisen syyn vuoksi kykenemätön valvomaan etuaan oikeudenkäynnissä. Tuomioistuin voi määrätä edunvalvojan myös silloin, kun asianosaisen oma edunvalvoja ei pysty esteellisyyden tai muun syyn vuoksi toimimaan asianosaisen edustajana kyseisessä asiassa. Tällainen tuomioistuimen määräämä edunvalvoja toimii siis asianosaisen edunvalvojana ainoastaan oikeudenkäynnin ajan. Mikäli asianosainen oikeudenkäyntiin joutuessaan tai sen aikana ei kykene valvomaan etujaan, voi lakimieheltä tarvittaessa kysyä, mitä keinoja esimerkiksi läheisillä on asian saattamiseksi tuomioistuimen tietoon.

Edustajan valtuus voi perustua myös asianosaisen tahdonilmaisuun. Oikeudenkäyntikelpoinen asianosainen voi siis valtuuttaa asiamiehen edustajakseen oikeudenkäyntiin. Tällöin edustajasta käytetään usein nimitystä oikeudenkäyntiasiamies. Hän tarvitsee asianosaiselta oikeudenkäyntivaltuutuksen edustaakseen asianosaista oikeudenkäynnissä.

Prosessilegitimaatio tarkoittaa siis käytännössä edustajan valtuutta ja kelpoisuutta toimia asianosaisen puolesta oikeudenkäynnissä. Vajaavaltaiseksi julistetun, alaikäisen ja oikeushenkilön kohdalla edustajan valtuus perustuu suoraan lakiin. Tällä tavalla valtuuden saanut edustaja voi kuitenkin valtuuttaa vielä erillisen oikeudenkäyntiasiamiehen hoitamaan asiaa. Asianosaisen kannattaa perehtyä omassa asiassaan käsillä olevaan valtuusmuotoon, jotta asianosainen tulee varmasti edustetuksi oikein. Tarvittaessa lakimies voi auttaa varmistamaan, että asianosaisella on oikeanlainen edustaja ja miten asian käsittelyä on hyvä lähteä jatkamaan.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa