Minilex - Lakipuhelin

Mikä on oikeudenkäyntivaltuutus?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Oikeudenkäynnin asianosainen voi antaa oikeudenkäyntivaltuutuksen, jolla hän valtuuttaa asiamiehen tekemään sitovia prosessitoimia puolestaan. Esimerkiksi riita-asioissa asiamies on tällöin kelpoinen ottamaan vastaan juttua koskevia tiedoksiantoja sekä tekemään samoja prosessitoimia kuin itse asianosainen, ellei näitä ole erikseen oikeudenkäyntivaltuutuksessa rajattu edustusvallan ulkopuolelle. Oikeudenkäyntivaltuutuksen antamiseen, muotoon  ja siihen, mihin asiamies oikeastaan voi ryhtyä valtuutuksen nojalla, kannattaa tutustua etukäteen.

Asianosaisen pitää antaa valtuutus, jolla hän valtuuttaa oikeudenkäyntiasiamiehen ajamaan asiaa hänen puolestaan. Valtuutus voidaan antaa suullisesti tuomioistuimessa. Mikäli valtuutusta ei ole annettu tai sitä ei voida antaa suullisesti, pitää asiamiehen esittää tuomioistuimessa asianosaisen itsensä allekirjoittama valtakirja. Valtuutus esitetään ainoastaan silloin, kun tuomioistuin niin määrää. Asianajajan, julkisen oikeusavustajan ja lupalakimiehen pitää siis esittää valtakirja ainoastaan silloin, kun tuomioistuin niin määrää. Jos tuomioistuin määrää valtakirjan esitettäväksi eikä asiamiehellä ole sitä, pitää asiamiehelle varata tilaisuus selvityksen esittämiseen. Mikäli selvitys valtuutuksesta toimitetaan myöhemmin, katsotaan valtuutuksen olleen kunnossa asianosaisen asiamieheksi ilmoittautumisesta lähtien. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, kun asiamies on käyttänyt asiassa ensi kertaa puhevaltaa eli haastehakemuksen tai vastauksen yhteydessä. Jos kyse on sen sijaan  tuomioistuimen ratkaisun tyytymättömyyden ilmaisemisesta, pitää selvitys valtuutuksesta esittää viimeistään seitsemän päivän kuluessa siitä, kun tyytymättömyyden ilmoittamisen määräaika on päättynyt. Selvitys on toimitettava tällöin tuomioistuimen kansliaan.

Oikeudenkäyntivaltuutus toteutetaan useimmiten kirjallisella valtakirjalla. Valtakirja on esitettävä myös silloin, jos tuomioistuin määrää niin. Oikeudenkäyntivaltakirja voi olla esimerkiksi avoin asianajovaltakirja, yksilöity valtakirja tai yleisvaltakirja. Näistä yleisimmin käytetty on avoin asianajovaltakirja, jossa ei määritetä mitään tiettyä tehtävää eikä valtuutetun nimeä. Yksilöity valtakirja sen sijaan voidaan tehdä esimerkiksi tietyn asian hoitamista varten tietylle asiamiehelle. Yleisvaltakirjalla puolestaan valtuutetaan henkilö ajamaan toisen puolesta useita juttuja tai kaikki hänen oikeusriitansa. Nimetylle henkilölle annettua valtuutusta ei saa ilman päämiehen lupaa siirtää toiselle.

Mikäli päämiehenä on valtio, kunta tai muu yhdyskunta tai julkinen laitos, hyväksytään valtakirjaksi myös asianmukaisessa järjestyksessä annettu kirjallinen määräys tai pöytäkirjanote. Vastaavasti silloin, kun päämiehenä on yksityisoikeudellinen yhteisö, kuten yhtiö, osuuskunta, säätiö tai yhdistys, valtakirjaksi käy oikeaksi todistettu ote valtuuttamiseen oikeutetun elimen valtuuttamiskokouksen pöytäkirjasta.

Asiamiehen oikeudenkäyntivaltuutus koskee vain sitä oikeusastetta, johon valtuutus on annettu. Tällöin esimerkiksi käräjäoikeudessa annettu valtuutus ei kelpaa enää hovioikeudessa ilman erillistä mainintaa asiasta. Asiamiehellä samoin kuin oikeudenkäyntiavustajalla on kuitenkin aina valta ilmoittaa tyytymättömyyttä sen oikeuden päätökseen, jossa hän on esiintynyt asiamiehenä tai oikeudenkäyntiavustajana, tai säilyttää vedolla päämiehensä oikeus. Näin ollen valittaminen ja valitukseen vastaaminen edellyttävät uuden avoimen asianajovaltakirjan esittämistä muutoksenhakutuomioistuimelle. Käytännössä valtakirja pitää tällöinkin esittää vain pyydettäessä, mutta muutoksenhakutuomioistuimet ohjeistavat usein liittämään valtakirjan valituskirjelmän liitteeksi. Mikäli päämies kuolee oikeudenkäynnin aikana, on päämiehen tilalle oikeudenkäyntiin tulevien asianomistajien tällöin annettava uusi valtakirja.

Asianosainen voi siis valtuuttaa asiamiehen ajamaan asiaansa hänen puolestaan. Tällöin hänen pitää valtuuttaa asiamies tehtäväänsä. Kaikkien oikeudenkäyntiasiamiesten kohdalla riittää lähtökohtaisesti asiamiehen oma ilmoitus tuomioistuimessa hänellä olevasta valtuutuksesta. Asiamies vastaa tällöin itse ilmoituksen oikeellisuudesta. Jos tuomioistuimella on aihetta epäillä ilmoituksen paikkansapitävyyttä tai se on muista syistä tarpeen, voi se määrätä asiamiehen esittämään valtakirjan. Valtuutus on helpoin tehdä avoimella asianajovaltakirjalla, mutta jos asiamiehen valtuutusta halutaan rajata tai laajentaa, voi valtuutuksen antaa myös muulla valtakirjatyypillä. Mikäli valtuutus yleensä tai sen muoto tai laajuus mietityttää, voi asianosainen olla yhteydessä lakimieheen ennen valtuutuksen antamista.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa