- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kiihottamiseen kansanryhmää vastaan syyllistyy se, joka asettaa yleisön saataville taikka muulla tavalla levittää yleisön keskuuteen tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka muulla niihin rinnastettavalla perusteella.
Kiihottamisrikoksessa on tyypillisesti kyse viharikoksesta, joka ilmenee rasistisena propagandana. Sääntelyn tarkoituksena on turvata yhteiskuntarauhaa ja edistää turvallisuutta ja vapautta yhteiskunnassa. Kiihottamisrikoksia koskevalla sääntelyllä on vahva liityntä perus- ja ihmisoikeuksiin, erityisesti sananvapauden kanssa.
Rikos kansanryhmää vastaan
Kiihottamisrikos kohdistuu kansalliseen, rodulliseen, etniseen tai uskonnolliseen ryhmään taikka niihin rinnastettavaan kansanryhmään. Yleensä kiihottamisrikos esiintyy rasistisena propagandana, jota levitetään yleisön keskuuteen. Kiihottamisrikoksella ei siten ole yksittäisiä asianomistajia, vaan rikos kohdistuu ryhmää vastaan. Kansallisella ryhmällä viitataan esimerkiksi somaleihin tai irakilaisiin. Etnisellä kansanryhmällä tarkoitetaan kansanryhmää, jonka jäsenillä on kansallisuudesta riippumaton yhtenäiskulttuuri. Tyyppiesimerkki etnisestä kansanryhmästä on romaniheimo. Uskonnollisia ryhmiä voivat olla esimerkiksi juutalaiset tai muslimit. Muita edellä mainittuihin rinnastettavia ryhmiä ovat esimerkiksi maahanmuuttajat.
Tekotavat
Kiihottamisrikos täyttyy, kun yleisön saataville levitetään tai pidetään saatavilla tietoa tai viesti, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotain ryhmää syrjivällä perusteella. Rikosvastuu edellyttää siis levittämistä yleisön keskuuteen, eikä rajatussa sisäpiirissä levitetty tieto yleensä voi täyttää kiihottamisrikoksen tunnusmerkistöä. Tiedon levittäminen voi tapahtua esimerkiksi kirjallisesti, suullisesti tai kuvallisesti. Erilaisten Internet-blogien yleistyminen on entisestään nostanut kiihottamisrikoksia koskevan sääntelyn merkitystä. Kiihottamisrikokseen voi syyllistyä niin rasistisen propagandan laatija kuin levittäjäkin.
Kiihottamisrikoksessa kansanryhmää uhataan, panetellaan tai solvataan yleisön keskuudessa. Rangaistava uhkaus on usein väkivalta- tai omaisuusrikoksella uhkaamista, mutta myös esimerkiksi uhkaus taloudellisesta syrjinnästä riittää. Uhkauksen täytyy olla jossakin määrin vakavasti otettava, eikä pelkkä kertaluontoinen harkitsematon uhoaminen täytä kiihottamisrikoksen tunnusmerkistöä. Tunnusmerkistö täyttyy, jos uhatuilla on ryhmän jäseninä syytä pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa tai varallisuutensa olevan vaarassa. Panettelu on herjaustyyppistä, ja siihen syyllistyy se, joka esimerkiksi väittää kansanryhmän perättömästi syyllistyneen rikoksiin tai niihin rinnastettaviin halveksittaviin tekoihin. Solvauksesta on kyse sinänsä totuudenmukaisten väitteiden esittämisestä, mutta solvaavassa sävyssä ja yhteydessä. Lausuma voidaan katsoa solvaukseksi, jos lausuma loukkaa ryhmän ihmisarvoa ja kun asiayhteydestä voidaan havaita, että lausuman esittäjän pyrkimyksenä oli levittää vihamielisyyttään muihin ihmisiin.
Vahva liittymä perus- ja ihmisoikeuksiin
Kiihottaminen kansanryhmää vastaan on ihmisoikeusloukkaus. Kansainvälisissä sopimuksissa kielletään kansallisen taikka rotu- tai uskonnollisen vihan puoltaminen ja turvataan vähemmistökulttuurien, -uskontojen -ja kielten aseman. Myös Suomen perustuslaissa säädetään ihmisten yhdenvertaisuudesta lain edessä ja yleisestä syrjintäkiellosta. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Eri vähemmistöryhmille on lisäksi taattu oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan.
Usein kiihottamisrikoksissa on kyse sananvapauden väärinkäytöstä. Sananvapaus on niin ikään turvattu kansainvälisellä ja kansallisella tasolla perus- ja ihmisoikeutena. Usein joudutaankin pohtimaan, onko tiedon tai mielipiteen levittäminen ollut sallittua sananvapauden rajoissa, vai onko levittäjä syyllistynyt esimerkiksi kiihottamisrikokseen. Erityisen vaikeaksi punninta menee satiiristen pilakuvien osalta. Komiikan ja satiirin ilmaisukeinot saattavat edellyttää kärjekästäkin esittämistapaa. Niiden esittäjä voidaan tuomita rangaistukseen vain, jos kansanryhmään kohdistuvat väitteet ovat riittävän törkeitä. Moniarvoisessa yhteiskunnassa ei se seikka, että mielipide ei vastaa enemmistön käsityksiä, sellaisenaan tee sen esittämistä rikolliseksi. Monia ärsyttäviä ja ehkä alentaviakin, mutta asiallisessa sävyssä esitettyjä lausumia on siedettävä.
Suomessa ei ole kovin montaa tapausta, jossa kiihottamista kansanryhmää vastaan koskevaa kriminalisointia olisi sovellettu. Tunnetuin tapaus lienee vuosikymmenen alun Halla-ahon tapaus, joka eteni korkeimpaan oikeuteen asti. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä sen sijaan on pohdittu sananvapauden ja kansanryhmää vastaan kiihottamisen välistä rajavetoa kattavasti.
Rangaistusseuraamus
Kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on säädetty rangaistusseuraamukseksi sakkoa tai vankeutta. Vankeusrangaistuksen enimmäispituus on kaksi vuotta, ja se voidaan tuomita ehdollisena tai ehdottomana.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Sananvapautta voidaan rajoittaa hyväksyttävällä perusteella
- Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännössä on tarkasteltu sananvapauden rajoja kattavasti
Varoitukset
- Tiedon levittäjä voi syyllistyä kiihottamisrikokseen, vaikka ei olisi tietoa itse luonutkaan
- Internetin kautta pienelle sisäpiirille tarkoitetut viestit voivat tosiasiassa levitä laajemminkin yleisön keskuuteen
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa