Minilex - Lakipuhelin

Joukkotuhonnan tarkoituksena on jonkin ryhmän hävittäminen kokonaan tai osittain

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Joukkotuhontana nähdään toiminta, jonka päämääränä on jonkin kansallisen, etnisen, rodullisen tai uskonnollisen ryhmän hävittäminen kokonaan tai osittain.

Joukkotuhonta, rikokset ihmisyyttä vastaan ja sotarikokset katsotaan olevan rikoksia suoraan kansainvälisen oikeuden nojalla. Joukkotuhonnasta voidaan tuomita vähintään 4 vuodeksi tai elinkautiseksi. Ankaraa rangaistusta on perusteltu sillä, että nämä rikokset kansainvälistä oikeutta kohtaan vaarantaa maailman rauhan, turvallisuuden ja hyvinvoinnin.

Rangaistavaa joukkotuhontana olisi se, että joku jonkin kansallisen, etnisen, rodullisen tai uskonnollisen taikka niihin rinnastettavan kansanryhmän hävittämiseksi kokonaan tai osittain

  1. surmaa ryhmän jäseniä,
  2. aiheuttaa ryhmän jäsenille vaikeita ruumiillisia tai henkisiä sairauksia tai vammoja,
  3. asettaa ryhmälle sellaisia elinehtoja, joista voi aiheutua ryhmän häviäminen kokonaan tai osittain,
  4. ryhtyy pakkotoimiin syntyvyyden ehkäisemiseksi ryhmän keskuudessa tai
  5. pakolla siirtää lapsia ryhmästä toiseen

Surmaaminen voi kohdistua vain yhteen tai useampaan ihmiseen, mutta sen pitää tällöin täyttää säännöksen muut tunnusmerkit.

Elinehdoilla viitataan esim. välttämättömien hyödykkeiden, kuten ruoan ja lääkintäpalveluiden saannin tahallista estämistä tai riittävien asuinolosuhteiden epäämistä.

Syntyvyyden ehkäiseminen kattaa mm. pakkosterilisaation, pakkoabortin, sukupuolten erottamisen toisistaan ja avioliittojen estämisen. Ruanda- tuomioistuimen ja Jugoslavia- tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan se voi käsittää lisäksi silpomisen sekä raiskauksen.

Joukkotuhontarikos on rikos, jossa uhri ei valikoidu kohteeksi henkilönsä vuoksi, vaan siksi, että hän kuuluu ryhmään jonka tekijä haluaa hävittää kokonaan tai osittain. On  selvää, että tekijän tarkoituksena tulee olla ryhmän hävittäminen.

Joukkotuhonta sisältää usein muita rikoksia.

Joukkotuhontarikos ei kuitenkaan ole kyseessä, jos kyse on itsenäisistä, yksittäisistä ja hajanaisista teoista.

Joukkotuhonnasta, rikoksista ihmisyyttä vastaan ja sotarikoksista rankaiseminen kuuluu ennen kaikkea valtioille. Kansainvälinen rikostuomioistuin saa toimivallan vain jos valtio ei ryhty toimiin ollenkaan tai toimii puutteellisella tavalla.

Kansainvälisen rikostuomioistuimen perussäännössä todetaan, kuinka tuomioistuimen toimivaltaan ei kuulu alle 18-vuotiaina tehdyt rikokset liittyen joukkotuhontaan, rikokseen ihmisyyttä vastaan tai sotarikokseen. Tällöin vastuu ja rangaistavuus on kansallisella tuomioistuimella. Henkilön valtion virallinen asema ei vapauta vastuusta tuomioistuimen toimivaltaan kuuluvista rikoksista, eli Suomen lain mukaan esim. myös presidentti voidaan tuomita näistä rikoksista.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa