Minilex - Lakipuhelin

Hyökkäysrikos

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Jos se, joka voi tosiasiallisesti määrätä valtion poliittisista tai sotilaallisista toimista tai johtaa niitä, tekee sellaisen hyökkäysteon, joka on luonteeltaan, vakavuudeltaan ja mittasuhteiltaan ilmeisellä tavalla Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan (SopS 1/1956) vastainen, hänet on tuomittava hyökkäysrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi vuodeksi tai elinkaudeksi.

Yritys on rangaistava.

Hyökkäysteolla tarkoitetaan tekoa, jossa valtio käyttää aseellista voimaa toisen valtion suvereniteettia, alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai muulla tavoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan vastaisesti.

Sodanjulistuksesta riippumatta tällaisia hyökkäystekoja ovat 14 päivänä joulukuuta 1974 annetun Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman 3314 (XXIX) mukaisesti seuraavat valtion tai sen asevoimien tekemät teot:

  1. tunkeutuminen tai hyökkääminen toisen valtion alueelle, tunkeutumisesta tai hyökkäämisestä seuraava sotilaallinen miehitys ja toisen valtion alueen liittäminen kokonaan tai osittain omaan alueeseen;
  2. toisen valtion alueen pommittaminen ja muu aseiden käyttö toisen valtion aluetta vastaan;
  3. toisen valtion satamien tai rannikon saartaminen;
  4. hyökkääminen toisen valtion maa-, meri- tai ilmavoimien joukkoja tai laivastoa tai lentokalustoa vastaan;
  5. toisen valtion alueella sopimuksen mukaan olevien joukkojen käyttäminen sopimuksen ehtojen vastaisesti tai niiden pitäminen toisen valtion alueella sitä koskevan sopimuksen päätyttyä;
  6. sen salliminen, että valtion alueella sopimuksen mukaisesti olevat toisen valtion joukot käyttävät valtion aluetta kolmanteen valtioon kohdistuvaan hyökkäystekoon;
  7. aseistautuneiden joukkojen, ryhmien, asevoimiin kuulumattomien joukkojen tai palkkasotureiden lähettäminen valtion toimesta tai sen puolesta, jos nämä tekevät toista valtiota vastaan vakavuudeltaan 1–6 kohdassa tarkoitettuihin tekoihin rinnastettavia tekoja, tai merkittävä osallistuminen tällaisten joukkojen lähettämiseen.

YK:n turvallisuusneuvostolle on annettu vastuu kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä. Se toteaa, jos on olemassa rauhan rikkoutuminen tai hyökkäyksen olemassaolo. Tämän jälkeen sen on esitettävä suositus tai tehtävä päätös toimenpiteisiin ryhtymisestä, kuten antaa valtuutuksen sotilaallisen voiman käytöstä.

Voimankäytöllä viitataan aseellisen voimankäyttöön, mikä on kiellettyä, mutta esim. poliittista tai taloudellista painostamista, turvallisuusneuvoston kollektiivisia toimia ja itsepuolustusta valtion taholta saa käyttää.

Turvallisuusneuvosto voi ryhtyä toimenpiteisiin sen päätösten tehostamiseksi, tästä esimerkkinä voi olla meri-, ilma –ja radioyhteyksien sekä diplomaattisten suhteiden katkaiseminen. Lähtökohtaisesti tähdätään kuitenkin rauhanomaisiin riitojen ratkaisuun ja keinoihin.

Hyökkäysrikokseen voi syyllistyä vain sellaisessa asemassa oleva henkilö, joka määrää valtion poliittisista tai sotilaallisista toimista tai johtaa niitä. Tällaisena nähtäisiin olevan mm. tasavallan presidentti sekä valtioneuvoston jäsen.

Hyökkäysteko on rangaistava vain silloin, kun se todella tehdään ja sen tulisi olla luonteeltaan,  vakavuudeltaan ja mittasuhteiltaan ilmeisesti YK:n peruskirjan vastainen, eli hänen tulee olla tietoinen tästä peruskirjasta ja sen säännöistä ja aiheuttaa tuollainen seuraus. Tahallisuus pitäisi sisällään sen, että tekijä pitäisi varsin todennäköisenä sellaisten tosiseikkojen käsillä oloa, jotka ilmentävät ilmeistä peruskirjan vastaisuutta.

Kyberhyökkäys voidaan katsoa kielletyksi voimankäytöksi jos se ylittää aseellisen hyökkäyksen kynnyksen.

On tärkeää huomata, että edellä mainitut hyökkäysteot koskevat ainoastaan valtion hyökkäystekoa YK:n peruskirjan 39 artiklan mukaisesti ja sillä jätetään itsepuolustusoikeuden mukainen aseellinen hyökkäys ja yksilön rikosoikeudellinen vastuu käsittelemättä.

Jotta yksilön rikosoikeudellinen vastuu voi tulla kyseeseen hyökkäysteon tulee olla luonteeltaan, vakavuudeltaan ja mittasuhteiltaan ilmeisellä tavalla YK:n peruskirjan vastainen.

Valtion oikeus itsepuolustukseen arvioidaan tapauskohtaisesti. Kriteereinä nähdään tapaoikeuden mukaan voimankäytön välittömyys, välttämättömyys ja suhteellisuus. Voimankäyttö tulee mitoittaa siten, että se on oikeassa suhteessa hyökkäykseen.  

Koska hyökkäysrikos sisältyy Suomen rikoslakiin tarkoittaa se sitä, että sitä koskeva oikeudenkäynti tulee ensisijaisesti käsiteltäväksi Suomen tuomioistuimessa silloin, kun teko kuuluisi Suomen rikoslain soveltamisalaan.

Hyökkäysrikosta ja sen valmistelua koskevasta syytteestä päättää valtakunnansyyttäjä.  Syyttäjän tulee kuitenkin ensin selvittää onko turvallisuuneuvosto kyseisessä tapauksessa todennut valtion hyökkäysteon olemassaolon. Tämän jälkeen tulee ilmoittaa YK:n pääsihteerille tapauksesta ja toimittaa hänelle kaikki merkitykselliset tiedot ja asiakirjat. Jos turvallisuusneuvosto ei toteaisikaan hyökkäysteon olemassaoloa 6 kk kuluessa syyttäjän tiedoksiannosta voi syyttähä edetä tutkinnassa tietyin edellytyksin. Tällöin esitutkintajaoston tulee hyväksyä tutkinnan aloittaminen perussäännön  15 artiklan mukaisesti ja ettei turvallisuusneuvosto päätä perussäännön 16 artiklan nojalla toisin.

Sotilaat, jotka ovat osallisia hyökkäysrikoksen suorittamiseen ei voida tuomita edes avunnannosta vaan kyseeseen tulisi lähinnä törkeä palvelusrikos. Jos teko on tapahtunut olosuhteissa, joissa käskynalaiselta ei voitu kohtuudella edellyttää käskyn täyttämättä jättämistä, tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa.

Hyökkäysrikoksesta ja sen valmisteluun liittyy esimiehen vastuu. Tällaisessa asemassa oleva henkilö tuomitaan, jos tosiasiallisesti esimiehen määräysvallassa ja valvonnassa olevat joukot tai alaiset ovat syyllistyneet tekoon sen johdosta, että esimies on laiminlyönyt velvollisuutensa asianmukaisesti valvoa joukkojen tai alaisten toimintaa, ja jos:

  1. esimies tiesi tai hänen olisi olosuhteiden perusteella pitänyt tietää, että joukot tai alaiset olivat tekemässä tai aikoivat tehdä kyseisiä rikoksia; eikä 
  2. esimies ryhtynyt käytettävissään oleviin tarpeellisiin ja häneltä kohtuudella vaadittaviin toimiin rikosten täyttymisen ehkäisemiseksi.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 


 

Selaa lakitietoa