Minilex - Lakipuhelin

Asianomistaja ja vastaaja todistajina rikosasiassa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Asianomistajaa ja vastaajaa voidaan kuulla oikeudenkäynnissä henkilökohtaisesti todistelutarkoituksessa. Mikäli asianomistajaa tai vastaajaa on tarkoitus kuulla asian selvittämiseksi, on heidät yleensä kutsuttu pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti sakon uhalla. Asianomistajan ja vastaajan oikeudet todistelussa eroavat hieman toisistaan.

Asianosaisen eli rikosasiassa asianomistajan ja vastaajan kuulustelu todistelutarkoituksessa on pääsääntöisesti toimitettava ennen kuin muuta suullista todistelua otetaan vastaan siitä kysymyksestä, jota kuulustelu koskee. Kyseisen kuulemisjärjestyksen tarkoitus on estää todistajien ja asiantuntijoiden kertomusten vaikutus asianosaisen omaan kertomukseen. Tästä kuulemisjärjestyksestä voidaan kuitenkin tarvittaessa poiketa. Tuomioistuin voi poikkeuksellisesti todistelun turvaamiseksi määrätä, ettei asianomistaja, jolla ei ole asiassa vaatimuksia, saa olla saapuvilla asian käsittelyssä ennen kuin häntä kuullaan asian selvittämiseksi. Myös tässä päämäärä on siis todistelun luotettavuuden turvaaminen, jotta asianomistajan kertomukseen ei vaikuttaisi se, mitä oikeudenkäynnissä muuten esitetään.

Asianosaisten kuulustelu todistelutarkoituksessa eroaa varsinaisesta todistajan kuulustelusta siten, että heitä kuulustellaan ilman valaa tai vastaavaa vakuutusta. Asianomistajaa voidaan kuitenkin kuulustella totuusvakuutuksen nojalla hänen rikoksesta kärsimästään vahingosta. Syytetyllä ei kuitenkaan ole -asianomistajasta ja todistajasta poiketen- velvollisuutta pysyä totuudessa tai edes lausua asiasta mitään. Asianomistajallakaan ei ole velvollisuutta lausua mitään, mutta hänellä on kuitenkin velvollisuus pysyä totuudessa lausuessaan jotakin. Tuomioistuin saa kuitenkin harkita, mikä vaikutus asianosaisen kieltäytymisellä lausua asiasta mitään, on asian käsittelyyn. Lausuminen voi tarkoittaa joko kertomuksen antamista tai kysymykseen vastaamista.

Pääsääntönä on siis asianomistajan tai vastaaja kuuleminen oikeudenkäynnissä. Esitutkintapöytäkirjasta ilmenevä asianomistajan tai vastaajan lausuma voi tulla huomioon otettavaksi todistusaineistoksi vain silloin, kun asianomainen henkilö esittää siitä poikkeavan lausunnon pääkäsittelyssä tai ei halua lausua asiasta mitään. Kirjallisia todisteita voidaan ottaa vastaan missä vaiheessa todistelua tahansa.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa