Turun hovioikeus hylkäsi 27.7.2020 antamassaan ratkaisussaan käräjäoikeudessa valittajalle tuomitut syytteet ja niihin perustuvat korvausvaatimukset. Hovioikeus katsoi, että käräjäoikeudessa esitetty näyttö vastaajan syyllistymisestä rikokseen ei ollut riittävää.
Hovioikeus on hylännyt lapsen äidin vaatimuksen käräjäoikeuden päätöksen täytäntöönpanon keskeyttämisestä lapsen tapaamisoikeuden osalta. Asiassa äiti oli myös vaatinut, että hovioikeus antaisi ennen valituksen ratkaisemista käräjäoikeuden päätöksestä poikkeavan väliaikaisen määräyksen lapsen tapaamisoikeudesta.
Itä-Suomen hovioikeus katsoi 2.7.2020 annetussa päätöksessä, ettei käräjäoikeuden tekemässä korjauksessa ollut kysymys sellaisesta kirjoitus- tai laskuvirheeseen rinnastettavasta selvästä virheestä, jonka perusteella tuomiota olisi saanut oikaista asianomistajaa kuulematta.
Helsingin hovioikeus vapautti 21.7.2020 antamallaan päätöksellä elinkautisvangin ehdonalaiseen vankeuteen. Hakija oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen vuonna 2011 tehdystä murhasta, kahdesta ryöstöstä, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta, kotirauhan rikkomisesta, rattijuopumuksesta ja lievästä maksuvälinepetoksesta. Hakija oli tappanut yhdessä rikoskumppaninsa kanssa entuudestaan tuntemansa miehen. Hakija oli ollut tekohetkellä alle 21-vuotias.
Rovaniemen hovioikeus katsoi vastaajan menettelyllään syyllistyneen käräjäoikeuden hänelle syyksilukemaan törkeään pahoinpitelyyn.
Vaasan hovioikeus päätyi toisin kuin käräjäoikeus siihen ratkaisuun, että A:lle syyksi luettujen rikosten vakavuus ja rikoksista ilmenevä hänen syyllisyytensä edellyttivät ehdottoman vankeusrangaistuksen tuomitsemista.
Vaasan hovioikeus totesi, että asiassa oli kysymys useista rikosepäilyistä ja että A:n epäillään syyllistyneen uuteen rikokseen vielä noin kuukausi tutkintavankeuden alkamisen jälkeen, eikä vangittuna pitämistä pidetty kohtuuttomana.
Hovioikeus katsoi, että asiassa oli ollut oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 §:ssä tarkoitettu erityinen syy velvoittaa äiti korvaamaan isän oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa.
Vastuu oikean yhteystiedon käyttämisestä oli ollut kantelijalla. Tyytymättömyyden ilmoituksen jääminen saapumatta perille oli siten johtunut kantelijan vastuulla olleesta seikasta.
Vaatimukset hovioikeudessa
Kantelu
Vastaajan koira oli tapahtumahetkellä ollut kytkemättä. Yksinomaan tällä perusteella hänen ei voitu katsoa syyllistyneen sellaiseen huolimattomuuteen, joka oli syy-yhteydessä lapselle syntyneeseen vammaan.