» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli vekselin siirtäjä ja velvoitettu raastuvanoikeuden päätöksellä 5.9.1989 yhteisvastuullisesti vekselin hyväksyjän, toisen siirtäjän ja asettajan kanssa suorittamaan velkojalle vekselin pääoma ja muut kulut korkoineen. Velkojan saatava oli myöhemmin siirtynyt yhtiölle X Oy ja vanhentunut vekselin hyväksyjän ja asettajan osalta. X Oy vaati vanhentumisista huolimatta koko saatavan perimistä A:lta 22.9.2003. Ulosottomies katsoi, että A ja vekselin toinen siirtäjä vastasivat enää saatavan puolesta määrästä, koska saatava oli vanhentunut hyväksyjän ja asettajan osalta.
Tapauksessa oli kyse siitä, tuliko saatavaan soveltaa vekselilain vai velan vanhentumista koskevan lain säännöksiä. Käräjäoikeus hylkäsi X Oy:n valituksen ja totesi, että vekseli oli vanhentumisen kannalta samanlaisessa asemassa kuin muut velkasuhteet. Jos joku yhteisvastuullisista velallisista vapautuu velkavastuustaan, vastaavat jäljellä olevat velalliset vain siitä määrästä, josta on vähennetty velasta vapautuneen osuus. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta.
Korkein oikeus pysytti alempien tuomioistuimien lopputuloksen. Se totesi ensinnäkin, että lainsäädäntö oli vanhentumishetken jälkeen muuttunut ja että tapaukseen oli sovellettava vanhentumishetkellä voimassa olleita säännöksiä. Vekselilaissa olevat vanhentumissäännökset poikkeavat muista velan vanhentumista koskevista säännöksistä. Korkein oikeus katsoi, että vekselioikeudellinen erityissääntely ei koske enää vekselituomion jälkeistä aikaa. Kun yleinen tuomioistuin on antanut vekseliasiassa tuomion, saatavaa koskevat yleistä vanhentumisaikaa ja yhteisvastuullisuutta koskevat säännökset. Niiden mukaisesti A oli vastuussa toisen vekselin siirtäjän kanssa enää saatavan puolesta määrästä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa