» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa oli kyse siitä, että A oli vääriä tietoja esittämällä saanut itselleen ja lapsilleen oleskeluluvan Suomeen. A oli samat tiedot esittäen hakenut kaupungilta toimeentulotukea sekä Kansaneläkelaitokselta lapsilisää, kotihoidon tukea ja äitiysrahaa. Tapauksessa oli siten kyse siitä, oliko A etuuksia hakiessaan syyllistynyt törkeisiin petoksiin.
Käräjäoikeus katsoi, että A ja B olivat virheellisesti ilmoittaneet tukia hakiessaan olevansa aviopuolisoita ja A:n kolme lasta heidän yhteisiksi lapsikseen. Lisäksi A:n sekä lasten oleskeluluvat olivat perustuneet näihin virheellisiin perhetietoihin.
Käräjäoikeus totesi, että toimeentulotuesta annetun lain 1 §:n mukaan toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jota lain 2 §:n mukaan ei ole oikeutta saada, mikäli tuen tarpeessa oleva ei voi saada toimeentuloa sitä turvaavien muiden etuuksien avulla. Käräjäoikeus jatkoi, että koska turvapaikanhakijan toimeentulo turvattiin ennen oleskeluluvan myöntämistä maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa tarkoitetuin tavoin, ei A:lla ja hänen lapsillaan ollut ollut oikeutta saada toimeentulotukea. Käräjäoikeus katsoi, että A:n oli täytynyt ymmärtää, ettei hänellä ollut oikeutta etuuksiin. Käräjäoikeus tuomitsi A:n kahdesta törkeästä petoksesta. Hovioikeus ei myöskään muuttanut käräjäoikeuden tuomiota.
Asia eteni korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus totesi, että rikoslain 36 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan petoksesta tuomitaan se joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä. Rikoslain 36 luvun 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan petos on törkeä, jos sillä tavoitellaan huomattavaa hyötyä ja se myös kokonaisuutena arvostellen on törkeä. Jotta teko olisi petos, edellytetään, että erehdyttämisen kohde erehdyksen seurauksena tekee tai jättää tekemättä jotakin, johon hän muuten olisi ryhtynyt, ja tästä aiheutuu hänelle vahinkoa tai ainakin vahingon vaara.
Kysymys oli siitä, oliko Kansaneläkelaitokselle ja Helsingin kaupungille aiheutunut vahinkoa tietojen virheellisyydestä ja oliko A:n täytynyt tämä käsittää. Asiassa oli kuitenkin jäänyt näyttämättä, että Kansaneläkelaitokselle ja Helsingin kaupungille olisi aiheutunut vahinkoa A:n ilmoittamien virheellisten tietojen seurauksena sekä että A olisi virheellisiä perhetietoja ilmoittamalla pyrkinyt saamaan suurempia etuuksia kuin mihin hän olisi ollut oikeutettu tai että hänen oli pitänyt käsittää aviopuolisonsa henkilöllisyyttä koskevalla oikealla tiedolla voivan olla merkitystä etuuksien määrän kannalta. Näin ollen A ei ollut syyllistynyt petoksiin.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa