» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa henkilö A oli hankkinut maksua vastaan väärennettyjä Iso-Britannian passeja useille ulkomaalaisille tilaajille, jotka olivat turvapaikanhakijoita Suomessa. A osallistui valokuvien, henkilötietojen ja maksujen keräämiseen tilaajilta sekä tietojen toimittamiseen ulkomaille, jossa passit valmistettiin. Valmistettuina ne toimitettiin takaisin A:lle, joka toimitti ne edelleen tilaajille. Kyseessä oli eräänlainen A:n kontrolloima väärennettyjen asiakirjojen toimitusverkosto, jossa A ei suoraan itse osallistunut asiakirjojen väärentämiseen. Tapauksessa oli kysymys sen arvioinnista, oliko A:n syyllistymistä väärennykseen pidettävä törkeänä tekona vai ei.
Käräjäoikeus tuomitsi A:n avunannosta 15 väärennykseen katsoen, ettei kyseessä oleva passeihin kohdistuva väärennysrikos ollut törkeä, eikä sitä voitu pitää myöskään kokonaisuutena arvostellen törkeänä. A ei ollut osallistunut itse väärennystoimeen, vaan oli ainoastaan ylläpitänyt toimitusverkostoa tilaajien ja valmistajien välillä. Hovioikeus puolestaan piti passeja todistusarvoltaan erityisen merkityksellisinä todistuskappaleina. Lisäksi myös toiminta oli järjestelmällistä, joten rikos oli myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Hovioikeus tuomitsi A:n törkeästä väärennyksestä.
Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden ratkaisun lopputulosta ja säilytti tuomion törkeänä väärennyksenä. Perusteluissaan korkein oikeus totesi, että väärien asiakirjojen valmistuttaminen ulkopuolisilla rinnastuu niiden itse valmistamiseen. Lisäksi rikoksen yhdessä tehneitä pidetään rikoksen tekijöinä, vaikka tällaisia osallisia olisi useita ja heistä jokaista ei edes tavoitettaisi. Törkeästä väärennyksestä voidaan tuomita sellainen rikoksentekijä, jonka väärennyksen kohteena on todistusarvoltaan erityisen merkityksellinen todistuskappale ja, jos väärennystä on myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä.
Korkein oikeus katsoi passin todistusarvon kasvaneen huomattavasti viime vuosina ja totesi sen nykyisin kuuluvan yhdeksi ”todistusarvoltaan erityisen merkitykselliseksi todistuskappaleeksi”, vaikka sille ei suoraan aikaisemmin oltu tällaista asemaa annettu. Tätä kantaa tukivat kuitenkin esimerkiksi kansainvälistyminen ja sen rikollisuuden eri muodot sekä ylipäänsä väestön liikkuvuuden lisääntyminen ja valvonnan tarve.
A oli toiminnassaan osoittanut myös asiantuntemusta ja järjestelykykyä ylläpitäessään laajaa asiakasverkostoa Suomessa sekä kontakteja ulkomailla laittomien palvelujen ostamiseen. Toiminta tapahtui palkkiota vastaan taloudellisen voiton tavoittelemiseksi, eikä vain A:n väittämän turvapaikanhakijoiden auttamiseksi, joten korkein oikeus katsoi väärennyksen olleen myös kokonaisuutena arvostellen törkeä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa