» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkein oikeus joutui tapauksessa ottamaan kantaa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen lapsen elatusta koskevassa asiassa. Korkeimman oikeuden mukaan korvausvelvollisuus elatusvelvollisen osalta määräytyy oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan ja lapsen osalta saman luvun 2 §:n mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että elatusvelvollinen on hävitessään velvollinen korvaamaan lapsen oikeudenkäyntikulut, mutta lapsi ei joudu lähtökohtaisesti korvausvelvolliseksi hävitessään. Asian hävisi elatusvelvollinen ja hänen tuli korvata vastapuolena olleen lapsen oikeudenkäyntikulut.
Lapsen L:n äiti Ä huoltajana vaati kanteessa, että alaikäisen lapsen isä I velvoitetaan maksamaan L:lle ensisijaisesti elatusapuna 80 300 markkaa tai toissijaisesti 1 200 markkaa elatusapua joka kuukausi etukäteen. Lisäksi Ä L:n huoltajana ajamassaan kanteessa vaati korvausta oikeudenkäyntikuluistaan. I kiisti elatusapuvaatimukset sekä oikeudenkäyntikuluvaatimukset. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että I:n varallisuusasema oli kokonaisuutena arvioiden sellainen, että hän pystyi maksamaan elatusavun ensisijaisesti kertasuorituksena. Vaatimus oli siis kaikin puolin kohtuullinen I:n elatuskykyyn nähden.
I valitti hovioikeuteen. Hän vaati elatusavun määrän kohtuullistamista. Lisäksi hän vaati, että hänet vapautetaan vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Hovioikeus päätyi lopulta vapauttamaan I:n oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Tämän jälkeen Ä päätti valittaa korkeimpaan oikeuteen vaatien I:tä korvamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa kokonaisuudessaan.
Korkein oikeus katsoi, että I:n eli elatusvelvollisen oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuus määräytyy oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n mukaan eli hävitessään I:n tuli korvata vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Koska I oli hävinnyt elatusasian sekä käräjäoikeudessa että hovioikeudessa, oli hän velvollinen korvaamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut. Korkein oikeus halusi selkeästi luoda sellaisen pääsäännön, jonka mukaan lapselle ei tämän elatustaan koskevassa asiassa tuomita korvausvelvollisuutta. Painavat syyt puhuvat tällaisen pääsäännön puolesta. Eihän lapsella ole edes yleensä varallisuutta korvauksen suorittamiseen. Lapsen etu on vahva pääsääntö, myös tässä yhteydessä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa