» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Tapauksessa aviomiehen isyys oli kumottu. Mies vaati lapsen äitiä palauttamaan osan suoritetuista elatusavuista. Kysymys oli siten palautusvelvollisuuden edellytysten täyttymisestä.
Käräjäoikeus lausui, että elatuslain 12 §:n 2 momentin mukaan, kun isyyden kumoamista koskeva kanne on lainvoimaisella tuomiolla hyväksytty, voi tuomioistuin velvoittaa lapsen edustajan palauttamaan suoritetut elatusavut tai osan niistä, jos lapsen edustaja elatusapua vahvistettaessa tai elatusapuja vastaanottaessaan on tiennyt, että mies ei ole lapsen isä, ja palauttamista on lapsen, lapsen edustajan sekä elatusapua suorittaneen miehen olosuhteet huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena. Käräjäoikeuden mukaan asiassa oli riidatonta, että B oli koko lapsen eliniän tiennyt, ettei A ollut lapsen isä. Käräjäoikeus katsoi siten kohtuulliseksi, että A oli oikeutettu saamaan vaatimansa elatusavut takaisin. Hovioikeus kuitenkin kumosi käräjäoikeuden tuomion ja katsoi, että kun otettiin huomioon lapsen elatuksen tarve sekä B:n tulot verrattuna A:n tuloihin, ei ollut kohtuullista velvoittaa B:tä palauttamaan takaisin maksettuja elatusapuja.
Asia eteni korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomiota ja lausui mm. että harkittaessa elatusmaksujen palauttamista elatuslain 12 §:n 2 momentin perusteella ovat lapsen olosuhteet ja lapsen etu tärkeällä sijalla. Tapauksessa myös lapsen olosuhteisiin kohdistuva tarkastelu puhui elatusapujen palauttamista vastaan.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa