» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
P oli joutunut liikenneonnettomuuteen, jossa henkilöautonsa perään oli törmännyt jätteenkuljetusauto. Jätteenkuljetusauton vakuutusyhtiö oli korvannut P:lle mm. kivusta ja särystä sekä ansionmenetyksestä työkyvyttömyysajalta, mutta vakuutusyhtiö oli katsonut, että myöhempi työkyvyttömyys oli muun sairauden aiheuttamaa.
P vaati käräjäoikeudessa, että myös myöhempi työkyvyttömyys oli johtunut liikenneonnettomuudesta. P oli liikennevahingosta lähtien kärsinyt mm. apaattisuudesta ja elämänhallinnan menetyksestä, jatkuvasta päänsärystä, unihäiriöstä ja masentuneisuudesta. Kaikki vammat sopivat niskan retkahdusvamman aiheuttamaksi.
Käräjäoikeus vahvisti, että P:n työkyvyttömyys on johtunut liikennevahingon johdosta aiheutuneesta vammasta. Käräjäoikeus velvoitti vakuutusyhtiön suorittamaan P:lle korvausta pysyvästä haitasta sekä kivusta ja särystä.
Hovioikeudessa katsottiin, ettei ollut aihetta muuttaa käräjäoikeuden päätöstä. Vakuutusyhtiö vaati korkeimmassa oikeudessa, että korvausvaatimukset hylätään. Korkein oikeus lausui päätöksessään mm., että jutun lääketieteellinen näyttö on osittain ristiriitaista ja syy-yhteys jäi näyttämättä. Täten korkein oikeus kumosi hovioikeuden päätöksen ja vakuutusyhtiö vapautettiin suoritusvelvollisuudesta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa