» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A Oy on vaatinut kanteellaan (asia 2) käräjäoikeutta vahvistamaan, että B Oy oli loukannut A Oy:n patenttia. B Oy puolestaan on vaatinut kanteellaan (asia 1) käräjäoikeutta vahvistamaan, että kyseinen patentti olisi tullut julistaa alun perin mitättömäksi.
Käräjäoikeus hyväksyi B Oy:n kanteen asiassa 1 ja vahvisti, että patentti olisi tullut julistaa alun perin mitättömäksi. Käräjäoikeus antoi kuitenkin myös välituomion asiassa 2 ja totesi, että asiassa 1 annetun ratkaisun johdosta patentin loukkausta koskevassa asiassa esitetyt vaatimukset oli hylättävä. Sen varalta, että mitätöintiasian 1 ratkaisu ei saisi lainvoimaa sellaisessa muodossa, että kannepatentti olisi tullut julistaa mitättömäksi, käräjäoikeus oli käsitellyt asiassa 2 väitetyn patentinloukkauksen perusteita. Käräjäoikeus oli lausunut perusteluissaan, että B Oy:n tuotteet olivat loukanneet A Oy:n patenttia. Käräjäoikeus oli asian 2 tuomiolauselmassa hylännyt A Oy:n kanteen.
A Oy valitti asiassa hovioikeuteen ja vaati, että B Oy:n vahvistetaan loukanneen A Oy:n patenttia. B Oy oli tehnyt asiassa 2 vastavalituksen, jossa se vaati A Oy:n valituksen hylkäämistä siltä osin kuin valitus perustui käräjäoikeuden tuomion perusteiluihin koskien B Oy:n väitettyä A Oy:n patentin loukkausta. Hovioikeus jätti vastavalituksen tutkimatta. Lisäkse se hylkäsi B Oy:n kanteen patentin mitättömäksi julistamisesta ja vahvisti, että B Oy oli loukannut A Oy:n patenttia. Asia palautettiin käräjäoikeuteen A Oy:n korvausvaatimusten käsittelyä varten.
B Oy valitti Korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus nosti esille erityisesti sen kysymyksen, onko hovioikeus menetellyt asiassa 2 oikein, kun se ratkaisi patentin loukkausta koskevan kanteen A Oy:n valituksesta. Käräjäoikeus ei nimittäin antanut asiassa 2 muutoksenhakukelpoista ratkaisua, vaan ainoastaan lausunut loukkauksesta perusteluissaan. Käräjäoikeus julisti siis patentin mitättömäksi asiassa 1. Asiassa 2 se julisti, että asiassa 1 annetun ratkaisun johdosta asian 2 vaatimukset oli hylättävä. Käräjäoikeus otti kuitenkin asian 2 perusteluissa kantaa patentin loukkaavuuteen. Korkein oikeus näki, että tällainen menettely johti sisäisiin ristiriitoihin käräjäoikeuden tuomiossa. Oikeudenkäymiskaaren mukaan tuomion perusteluissa on ilmoitettava, mihin seikkoihin ja oikeudelliseen päättelyyn ratkaisu perustuu. Korkein oikeus totesi, että tuomioistuimen ei tulisi ottaa kantaa vaatimukseen, josta se ei anna ratkaisua. Käräjäoikeuden perustelut asiassa 2 eivät päätyneet mihinkään johtopäätökseen tuomiolauselmassa, eikä tuomiossa voi olla kahta keskenään ristiriidassa olevaa lopputulosta. Tuomion perustelut eivät myöskään saisi olla ristiriidassa ratkaisun lopputuloksen kanssa. Tuomion lopputulos ei lähtökohtaisesti voi olla ehdollinen. Koska käräjäoikeuden ei siis olisi tullut ottaa kantaa patentin loukkaamiseen, hovioikeudenkaan ei olisi kuulunut asiaa käsitellä. Molemmat alemmat oikeusasteet olivat toimineen Korkeimman oikeuden mukaan virheellisesti. Hovioikeuden tuomio ja käräjäoikeuden välituomio asiassa 2 kumottiin ja asia palautettiin käräjäoikeuteen.
Ratkaisun ydin on se, että tuomioistuin ei saisi ottaa kantaa asioihin, joita se ei lopullisesti ratkaise. Tuomion tulisi olla yhtenäinen ja johdonmukainen kokonaisuus, jossa perustelut ja ratkaisu liittyvät kiinteästi toisiinsa.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa