» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
A oli neuvotellut B kanssa uuden tuotantolaitoksen perustamisesta ja tehnyt B:n tieten sen perustamista edistäviä toimia. A:n suorittamat toimenpiteet olivat koituneet myös B:n eduksi. Kysymys siitä, oliko A:n ja B:n välille syntynyt osapuolten toiminnan ja käyttäytymisen perusteella sellainen toimeksiantosopimus, joka oikeuttaisi A:n saamaan B:ltä palkkiota toimistaan.
Käräjäoikeus katsoi asiassa tulleen näytetyksi, että B oli tullut tietoiseksi useista A:n tekemistä toimenpiteistä hänen etsiessään tuotantolaitoksen sijoituspaikkaa. Käräjäoikeus totesi, että konsulttisuhteeseen sisältyi lähtökohtaisesti luottamuksellisuutta ja että osapuolet olivat olleet liikesuhteessa jo ennen kanteessa tarkoitetun projektin alkamista. Käräjäoikeuden mukaan B oli hiljaisesti hyväksynyt A:n tekemät toimenpiteet projektin eteenpäin viemisessä. A:lla oli siten ollut sallimisperusteinen valtuutus. Hänen toimensa olivat olleet ratkaisevia edellytyksiä uuden tuotantolaitoksen perustamiseksi. Käräjäoikeus totesi edelleen, että A oli suorittanut onnistuneesti loppuun toimeksiannon mukaiset tehtävät ja oli siten oikeutettu palkkioon, jonka kohtuullinen määrä oli 800 euroa päivältä lisättynä 10 prosentin kuluilla. Käräjäoikeus velvoitti Teijo-Talot Oy:n ja B:n yhteisvastuullisesti suorittamaan A:lle konsulttipalkkiona 15 840 euroa korkoineen.
Hovioikeus hylkäsi A:n kanteen. Hovioikeus lausui, että vaikka A olikin suorittanut tehdashanketta edesauttaneita toimia, asiassa ei kuitenkaan ollut suljettu pois sitä mahdollisuutta, että A oli B:n esittämin tavoin toiminut omassa intressissään liiketoimintaan kuuluvalla riskillä tai että hän oli tehnyt B:n kanssa sellaisen sopimuksen, jonka ehdot eivät olleet toteutuneet. Hovioikeus lausui todistustaakkaa arvioidessaan, että kanteessa tarkoitetun tyyppisistä asioista oli lähtökohtaisesti sovittava tarkkaan ja kirjallisesti erityisesti sen johdosta, että osapuolet olivat kokeneita liikemiehiä. Varsinkin liike-elämässä voitiin pitää poikkeuksellisena, että passiivisella menettelyllä annettu hiljainen hyväksyminen korvaisi asioista sopimisen. Hovioikeuden mukaan A:n olisi ollut helpompi kuin vastaajien näyttää saamisen peruste toteen. Velkoja kärsi haitallisen seuraamuksen, mikäli saamisoikeuden syntymisen aikaansaavat oikeustosiseikat olivat jääneet epäselviksi. Hovioikeus katsoi, ettei A ollut näyttänyt, että hänellä olisi ollut konsulttisopimukseen perustuvaa saatavaa yhtiöltä tai B:ltä.
Korkein oikeus totesi, että väitetty sopimus olisi luonteeltaan toimeksiantosopimus, jolta ei edellytetä kirjallista tai muutakaan määrämuotoa. Tällainen sopimus voi syntyä suullisestikin ja jopa pelkästään osapuolten tosiasiallisen toiminnan ja käyttäytymisen seurauksena. Sopimuksiin, jotka eivät perustu nimenomaiseen tahdonilmaisuun, on oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa suhtauduttu yleensä pidättyvästi. Tämä onkin perusteltua sen estämiseksi, ettei kukaan tulisi sidotuksi sopimussuhteeseen, jota hän ei ole hyväksynyt tai johon hän ei ole muullakaan tavoin ilmaissut tahtoaan sitoutua. Jo sopimusneuvotteluiden käyminen voi tietyin edellytyksin synnyttää toiselle osapuolelle velvollisuuksia tai korvausvastuunkin toista osapuolta kohtaan. Varsinkin silloin, jos toinen osapuoli on omalla menettelyllään synnyttänyt neuvottelukumppanissaan perusteltuja odotuksia sopimuksen tekemiseen ja viimeksi mainittu osapuoli näihin odotuksiin luottaen ryhtyy valmistelu- tai muihin toimenpiteisiin, perusteeton vetäytyminen sopimuksen tekemisestä voi synnyttää korvausvastuun sopimuksentekorikkomusta koskevien periaatteiden mukaisesti.
Korkein oikeus katsoi, että sopimuksen syntymistä vastaan puhuvat seikat horjuttavat tässä tapauksessa siinä määrin sopimuksen syntymistä puoltavia perusteita, ettei osapuolten tosiasiallisen käyttäytymisen perusteella A:n sekä B:n ja Teijo-Talot Oy:n välille voida katsoa syntyneen sellaista yhteisymmärrystä, että A:n toimet oikeuttaisivat palkkion saamiseen Teijo-Talot Oy:ltä tai B:lta. Näin ollen A:lle ei ole oikeutta saada näiltä palkkiota suorittamistaan toimenpiteistä.
Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomion lopputulosta.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa