Minilex - Lakipuhelin

Voidaanko vahinkoa kärsineen läheistä pitää myös vahingon kärsijänä?


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Vahingon kärsijä on se, joka on kärsinyt vahinkotapahtumasta välitöntä vahinkoa. Tämä vahinko voi olla niin fyysistä kuin henkistäkin. Vahingonkorvausoikeuden vahvana lähtökohtana on, että oikeus vaatia korvauksia vahingon johdosta kuuluu vain sille henkilölle, joka on välittömästi kärsinyt vahinkotapahtuman seuraukset.

Vahingon kärsijä voi kuitenkin eräissä tapauksissa olla myös joku muukin henkilö kuin itse vahingon välittömäksi kohteeksi joutunut henkilö. Tällöin puhutaan vahingon välillisestä kärsijästä. Joskus henkilö voi saada esimerkiksi korvauksia kärsimyksestä, kun hänen läheisensä on surmattu. Myös läheiseen kohdistuvan julman teon tai vakavan onnettomuuden näkeminen saattaa aiheuttaa henkisen tasapainon järkkymisen sillä tavoin, että silminnäkijälle syntyy oikeus vaatia korvauksia. Tällaiset korvaustilanteet kuitenkin ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Vahingon kärsijän läheiselle itselleen täytyy tietenkin aiheutua jonkinlaista vahinkoa, vaikka itse vahinkotapahtuma kohdistuu toiseen, jotta korvausten saaminen tulisi lainkaan kysymykseen.

Laissa on erikseen säädetty tilanteista, joissa vahingon kärsijän vanhemmilla, puolisoilla ja lapsilla, sekä muulla vahingon kärsijälle erityisen läheisellä henkilöllä on oikeus saada korvauksia esimerkiksi kärsimyksestä tai hautauskuluista vahingon kärsijään kohdistuneen henkilövahingon johdosta. Katso näistä tilanteista tarkemmin artikkelit "Erityisen läheisen henkilön oikeus korvaukseen toisen vahingosta" sekä "Vanhempien, puolison ja lasten oikeus korvaukseen".

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa