» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Ulosotto tarkoittaa laiminlyödyn velvoitteen täytäntöönpano. Ulosotossa kyse on siis rahasaatavan perinnästä. Tällaisia rahasaatavia ovat muun muassa tietyt julkisoikeudelliset saatavat, kuten verot ja eräät vakuutusmaksut. Ulosotossa voidaan periä myös muun muassa rikosoikeudellisia rahamääräisiä seuraamuksia, kuten sakkoja ja rikesakkoja. Konkurssi tarkoittaa maksukyvyttömyysmenettelyä. Konkurssissa kootaan kaikki velallisen omaisuus velkojen eli konkurssisaatavien maksuun.
Ulosotossa kyse on siitä, ettei henkilö maksa muun muassa tiettyjä tuomioistuimessa päätettyjä rahasaatavia. Velkojalla tulee siis ulosotossa olla rahasaatavasta tuomioistuimen päätös. Konkurssissa kyse on taas siitä, ettei velallisen omaisuus riitä muun muassa lainojen maksuun. Velallisena konkurssissa voi olla luonnollinen henkilö, eli ihminen, kuolinpesä, yritys tai muu yhteisö.
Konkurssin alkamista voi hakea niin velallinen itse tai velkoja. Hakemus konkurssin alkamisesta toimitetaan sille käräjäoikeudelle, jonka toimialueella velallisen taloudellista toimintaa on johdettu. Ulosottoa voi hakea vain velkoja. Ulosotossa tehdään kirjallinen hakemus ulosottoviranomaiselle, johon liitetään tuomioistuimen päätös rahasaatavasta tai jokin muu ulosottoon oikeuttava päätös. Käräjäoikeus päättää konkurssimenettelyn aloittamisesta. Ulosotossa ulosottoviranomainen päättää ulosoton aloittamisesta.
Käräjäoikeus määrää pesänhoitajan huolehtimaan konkurssipesän selvittämisestä. Yleensä tuomioistuin määrää pesänasioihin erikoistuneen asianajajan. Ulosotossa ulosottoviranomainen valvoo ulosoton etenemistä.
Ulosotossa voidaan myös pakolla toteuttaa eräitä muita tuomioistuimen määräämiä velvoitteita, kuten häätöjä, takavarikkoja, tiettyjen esineiden luovutustoimia sekä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevia päätösten täytäntöönpanoa. Elatusapujen perintään ei tosin tarvita erillistä tuomioistuimen päätöstä, jos siitä on laadittu kirjallinen sopimus, jonka lastenvalvoja on vahvistanut. Konkurssimenettely koskee oikeastaan vain velan maksua, johon liittyy kyllä läheisesti esimerkiksi asunnon muuttaminen rahaksi siten, että se voidaan käyttää velan maksuun. Tilannetta voidaan siis luonnehtia läheisesti esimerkiksi ulosoton häätöön.
Ulosotossa sekä konkurssissa pyritään siihen, että velallinen maksaa vapaaehtoisesti sekä heti velkansa pois. Ulosotossa ulosottoviranomainen voidaan tehdä maksusuunnitelma velallisen kanssa. Mikäli velallinen ei kuitenkaan maksa vapaaehtoisesti velkaansa pois, ulosmitataan ulosotossa velallisen omaisuutta sekä tuloa. Ulosmitattavaa tuloa ovat käytännössä kaikki tulot, mitä velalliselle tulee. Ulosotossa voidaan ulosmitata sekä kiinteää että irtainta omaisuutta. Konkurssipesään kuuluu kaikki se omaisuus, joka velallisella on konkurssin alkaessa.
Ulosotto voidaan toimittaa ilman ennakkoilmoitusta velalliselle. Lähtökohtaisesti ulosotosta ilmoitetaan velalliselle.
Ulosotto päättyy joko silloin, kun velka on tullut maksettua tai ulosottoviranomainen toteaa perinnässä olevan esteen. Ulosottoviranomainen toteaa velallisen varattomaksi, kun velallisella ei ole varoja. Tällöin asia palautuu velkojalle. Velkoja voi myöhemmin saattaa uudestaan saatavansa ulosoton perittäväksi. Tällöin pääsääntöisesti riittää ulosottohakemus ilman täytäntöönpanoperustetta.
Konkurssi päättyy, kun velat on maksettu. Mikäli velallisella ei ole tarpeeksi omaisuutta velkojen maksuun tai omaisuutta on niin vähän, ettei se riitä kaikkien velkojen maksuun, käräjäoikeus määrää konkurssin raukeamaan. Tällöin pesän varat luovutetaan ulosottoviranomaiselle. Tuomioistuin voi myös päättää, että konkurssia jatketaan julkisselvityksenä. Julkisselvityksen hoitaa konkurssiasiamiehen määräämä julkisselvittäjä. Velallinen ei siis vapaudu veloistaan konkurssin päätyttyä, jos velkoja ei ole maksettu. Velkavastuu siis jatkuu, kunnes myöhemmin velallinen saa omaisuutta. Yleensä kuitenkin konkurssiin asetettu yritys lakkaa toimimasta konkurssin jälkeen.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Ulosottoa voi hakea vain velkoja, mutta konkurssia voi hakea niin velallinen itse että velkoja.
Varoitukset
- Velallinen ei vapaudu veloistaan konkurssin päätyttyä.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa