» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Konkurssi tarkoittaa maksukyvyttömyysmenettelyä. Maksukyvyttömyysmenettelyssä kootaan kaikki velallisen omaisuus velkojen eli konkurssisaatavien maksuun. Velallisen omaisuus siirtyy konkurssissa velkojien määräysvaltaan. Näistä varoista maksetaan velallisen velat kokonaisuudessaan pois, mikäli velallisen omaisuus kattaa kaikkien velkojen määrän. Ulosotto tarkoittaa laiminlyödyn velvoitteen täytäntöönpanoa, eli kyse on rahasaatavan perinnästä. Ulosotossa voidaan periä tiettyjä julkisoikeudellisia saatavia, kuten veroja ja eräitä vakuutusmaksuja. Ulosotossa voidaan myös periä rikosoikeudellisia rahamääräisiä seuraamuksia, kuten sakkoja ja rikesakkoja.
Velallinen voidaan laittaa maksukyvyttömyysmenettelyyn eli konkurssin, jos hän ei kykene maksamaan velkojaan ja joko velallinen itse tai velkoja on lähettänyt hakemuksen tuomioistuimelle velallisen konkurssiin asettamisesta. Konkurssiin voidaan asettaa luonnollinen henkilö, yhteisö, säätiö tai muu oikeushenkilö. Myös esimerkiksi kuolinpesä voidaan asettaa konkurssiin tilanteissa, joissa vainajan omaisuus ei riitä kattamaan kuolinpesässä olevia velkoja. Muun muassa valtiota, Ahvenanmaan maakuntaa, kuntaa, kuntayhtymää, valtion liikelaitosta, itsenäistä julkisoikeudellista laitosta tai evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen kirkon seurakuntaa ei voida asettaa konkurssiin.
Konkurssi alkaa tuomioistuimen päätöksellä asettaa velallinen konkurssimenettelyyn. Tuomioistuin määrää pesänhoitajan, joka huolehtii velallisen omaisuuden hoitamisesta, myymisestä ja muista konkurssipesän hallintoon liittyvistä asioista. Kun prosessi on alkanut, velallinen menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta. Mikäli velallinen tekee kuitenkin oikeustoimen, eli esimerkiksi myy omaisuutta toiselle henkilölle konkurssipesän omaisuudesta, kyseinen oikeustoimi ei ole pätevä. Tällöin omaisuus edelleen kuuluu konkurssipesälle eikä omaisuuden ostajalle. Poikkeuksena edellä mainitulle on vilpittömän mielen suoja. Ostajaa suojaa siis vilpitön mieli. Vilpittömän mielen suoja tarkoittaa ja edellyttää, että ostaja ei tiennyt eikä hänen olisi pitänyt tietää, että velallisella ei ollut oikeutta myydä omaisuuttaan toiselle. Edellytyksenä vilpittömän mielen suojaan on myös, että velallinen on tehnyt oikeustoimen ennen kuin konkurssin alkamista on muun muassa kuulutettu. Konkurssipesällä on tosin oikeus olla luovuttamatta tai he voivat vaatia omaisuutta takaisin välittämättä vilpittömän mielen suojasta. Tällöin konkurssipesän on maksettava ostajalle tämän suorittama vastike ja muut aiheutuneet tarpeelliset kustannukset.
Konkurssipesän omaisuuteen kuuluu eräin poikkeuksin omaisuus, joka velallisella on konkurssin alkaessa ja ennen konkurssin päättymistä. Luonnollisen henkilön kohdalla on tosin poikkeus. Konkurssipesään ei kuulu esimerkiksi ansaitut tulot, jotka luonnollinen henkilö on saanut konkurssimenettelyn alkamisen jälkeen.
Ulosotossa omaisuus ulosmitataan. Ulosottoa voidaan hakea esimerkiksi kirjallisella hakemuksella tai sähköisellä viestillä paikalliselle ulosottoviranomaiselle. Tuomioistuin tutkii velallisen velvoitteet ja velkojien saatavat, jonka jälkeen tuomioistuin määrää velallisen maksuvelvolliseksi. Kun jokin saatava tulee ulosottoon vireille perittäväksi, ulosottoviranomainen lähettää yleensä velalliselle vireilletuloilmoituksen. Ulosottoviranomaiset lähettävät myös maksukehotuksen velalliselle toivoen velallisen maksavan vapaaehtoisesti velkansa. Jos velallinen ei maksa vapaaehtoisesti velkojaan pois, tehdään palkan, eläkkeen, elinkeinotulon tai muun omaisuuden ulosmittaus. Jos siis tuomioistuimen tuomiota ei vapaaehtoisesti noudateta, tulee kysymykseen velkojan hakemuksesta omaisuuden ulosmittaus velallisen omaisuudesta. On suotavaa olla vapaaehtoisesti yhteydessä ulosottoviranomaiseen, mikäli ei pysty taloudellisen tilanteensa vuoksi maksamaan saatavaa. Mikäli velallinen vapaaehtoisesti ottaa yhteyttä ulosottoviranomaiseen, ulosottoviranomainen voi tehdä velallisen kanssa maksusuunnitelman.
Pääsäännön mukaan velallisen koko omaisuus on ulosmitattavissa. Ulosotossa ulosmitattu omaisuus myydään joko huutokaupalla tai vapaalla myynnillä. Vapaa myynti tarkoittaa sitä, että omaisuus myydään vähittäin tai toimeksiannolla. Kun ulosmitatusta omaisuudesta on saatu varoja, jaetaan varat saataville. Lopputilitys tulee toteuttaa ulosoton päättyessä. Lopputilityksessä ulosottoviranomainen tilittää kertyneet varat velkojille.
Pesäluettelo laaditaan konkurssissa pesänhoitajan toimesta. Pesäluettelo on velallisen varoista ja veloista tehty luettelo. Luettelossa on muun muassa tietoa velallisen omaisuudesta konkurssin alkaessa ja velallisen velat ja muut sitoumukset. Kuolinpesän konkurssissa perukirja korvaa pesäluettelon, jos perukirja on laadittu ennen konkurssia. Pesäluettelo tulee laatia kahden kuukauden kuluessa konkurssin alkamisesta ja siitä on annettava kopiot velalliselle, suurimmille velkojille ja pyynnöstä muille velkojille. Pesänhoitajan tulee myös laatia velallisselvitys eli velallisesta ja velallisen konkurssia edeltäneestä toiminnasta selvitys. Velallisselvityksestä tulee käydä ilmi muun muassa konkurssin pääasialliset syyt, miten velallisen kirjanpitoa on hoidettu ja sellaiset seikat, joilla voi olla merkitystä konkurssin jatkamisen kannalta.
Pesänhoitaja laatii jakoluetteloehdotuksen eli miten pesän varat jaettaisiin velkojien kesken. Jakoluetteloehdotukseen on merkittävä muun muassa jako-osuuteen oikeuttavat saatavat ja niiden etuoikeus. Viimesijaiset saatavat voidaan jättää merkitsemättä jakoluetteloehdotukseen.
Konkurssipesään toteutetaan lopputilitys, kun konkurssipesä on selvitetty ja pesään kuuluva omaisuus on muutettu rahaksi. Lopputilityksen laatii pesänhoitaja. Lopputilitys hyväksytään velkojainkokouksessa. Kun lopputilitys on hyväksytty, pesänhoitaja ilmoittaa hyväksymisestä Oikeusrekisterikeskukselle ja konkurssi päättyy. Konkurssin jälkeen velallinen on edelleen vastuussa veloista, joita ei voitu kokonaisuudessaan maksaa pois. Konkurssissa voidaan tosin tehdä konkurssimenettelyn päättävä sovinto, kun tietyt edellytykset täyttyvät. Edellytyksenä on muun muassa sovintoa kannattaa niin velallinen itse kuin velkojat. Tuomioistuin vahvistaa sovinnon velallisen hakemuksesta.
Varoitukset
- Tulee olla tarkkana, mikä omaisuus kuuluu velalliselle ja mikä kolmannelle osapuolelle. Pääsäännön mukaan velallisen omaisuus on ulosmittauskelpoista.
- Omaisuus kannattaa merkitä mahdollisimman selvästi sille, jonka omaisuutta se on. Näin vältytään siltä, että omaisuus tulee ulosmitattavaksi velallisen omaisuudesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa