Minilex - Lakipuhelin

Tuomioistuimelle kuuluu prosessinjohto oikeudenkäynnissä


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Riita-asian laadusta riippuen joko asianosaisilla tai tuomioistuimella on valta sitovasti määrätä siitä, minkä seikkojen pohjalta ratkaisu tehdään ja mitä todisteita asiassa esitetään. Käsittelymenettelyssä asianosaisilla on tämä valta, mutta tuomioistuimelle kuuluu kuitenkin niin sanottu prosessinjohto, koska tuomioistuin vastaa viime kädessä valmistelun sisällöllisten ja menettelyllisten tavoitteiden toteutumisesta.

Tuomioistuimen muodollinen tai menettelyllinen prosessinjohto tarkoittaa oikeudenkäynnin ulkonaisen kulun järjestämistä eli se kohdistuu asian menettelylliseen puoleen. Muodolliseen prosessinjohtoon kuuluu monenlaisia tuomioistuimen toimenpiteitä, kuten oikeudenkäyntiaineiston vastaanottaminen, tiedoksi antaminen sekä puheenvuorojen jakaminen ja järjestyksen ylläpitäminen käsittelyssä. Tuomioistuimen muodolliseen prosessinjohtoon liittyy myös menettelyn kulkua koskeva aktiivinen tiedottamisvelvollisuus asianosaisiin päin. Tuomioistuimen on valmistelun kuluessa huolehdittava siitä, että asianosaisille ilmoitetaan asian valmistelusta vastaava tuomari ja muut tarvittavat tiedot asian käsittelyn edistymisestä. Asianosaisille on aina ilmoitettava myös muun muassa kirjallisen lausuman pyytämisestä vastapuolelta ja mahdollisesta määräajan pidennyksestä. Tuomioistuimen on viipymättä vastaajan vastattua haasteeseen annettava asianosaisille arvio käsittelyn tulevasta aikataulusta. Vaikka tuomioistuin ratkaisee menettelyn ulkonaisen kulun muodollisen prosessinjohtonsa nojalla sinänsä viran puolesta, tuomioistuimen on tarvittaessa varattava asianosaisille tilaisuus lausua käsityksensä siitä, miten asian valmistelu tulisi järjestää.

Aineellinen tai materiaalinen prosessinjohto puolestaan kohdistuu jutun oikeudenkäyntiaineistoon, jonka selvittämiseen tuomioistuin prosessinjohtotoimenpiteillä pyrkii. Materiaaliseen prosessinjohtoon kuuluu valmistelun tavoitteiden toteuttaminen eli asianosaisten vaatimusten ja niiden perusteiden, erimielisyyksien, todisteiden sekä sovinnon edellytysten selvittäminen. Samoin tuomioistuimen on valmistelussa huolehdittava, että asianosaiset mainitsevat kaikki seikat, joihin he haluavat vedota. Tuomioistuimen kyselyoikeus kuuluu myös olennaisena osana materiaaliseen prosessinjohtoon. Jos asianosaisen kirjallinen tai suullinen lausuma on epäselvä tai puutteellinen, tuomioistuimen on tehtävä hänelle asian selvittämistä varten tarpeelliset kysymykset. Tuomioistuimen tulee lisäksi valvoa, ettei asiaan sekoiteta mitään siihen kuulumatonta ja ettei asiassa esitetä tarpeetonta todistelua.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

 

Selaa lakitietoa